Aineistot (yhteensä 553)

  • Julkaisija on tarkasti "Hämeenlinnan kaupunginkirjasto"

1890-luku
Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle…

1890-luku
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin…

1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…

1930-luku
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…

1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…

1910-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat.…

1890-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…

1920-luku
Ensimmäiset tiedot Aulangon joutsenista ovat vuodelta 1900, jolloin Arno Hohenthal myi kaksi joutsenta Karlbergiin. Tiedetään kuitenkin, että jo tätä ennen Joutsenlammella oli ollut ainakin australialaisia mustia joutsenia ja sorsia. Vuonna 1912…

1930-luku
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…

1890-luku
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…

1930-luku
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta…

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

1890-luku
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä…

1890-luku
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle…

1930-luku
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

1920-luku
Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli…

1920-luku
Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa…

1920-luku
Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja…

1912
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen…

1930-luku
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista…

1920-luku
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen…

1930-luku
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa.…

1920-luku
Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut…

1930-luku
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…

1920-luku
Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista…

1930-luku
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…

1910-luku
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan…

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti…

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

1928-1933
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…

1930-luku
Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti…

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…

Avainsanat: ,

1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…

Avainsanat: ,

1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

1831
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää…

1900
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…

1917
Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin…

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

1900-luku (vuosikymmen)
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…

1920-luku
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…

1920-luku
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla…

Avainsanat: , , ,

1908 viimeistään
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen…

1920-luku
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi.…
 
Koneluettavat metatiedot: