Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.
Merellisen Porin monet kasvot tarkastelee Porin kaupunkia sen syntymästä tähän päivään. Kirjan punaisena lankana on joen ja meren merkitys kaupungin syntymiselle ja sen kehittymiselle. Matka vanhasta kauppa- ja laivanvarustuskaupungista…
Mertsa-moreeninmurskaaja esittelyvierailulla Keiteleellä. Työskentelyä seuraa metsäteknikko Eino Jauhiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.6.1978.
Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…
Edvard Koponen oli joensuulainen räätäli. Hän jatkoi isänsä Abel Koposen jalanjäljissä ja opissa räätälinuralla. Koponen sai mestarikirjansa Helsingin kaupungin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä. Hän johti isänsä liikettä vuosina 1901-1908.
Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.
Talvet olivat lumisia ja kylmiä. Kesäaikaan oli kovia ukonilmoja, ukkonen sytytti runsaasti metsäpaloja. Sammutustyö oli raskasta. Sammutustyöhön oli miesten lähdettävä vaikka kesken omien heinätöiden. Tulvat olivat suuria ja kun jäät lähtivät…
Vuonamo-Jylhä -metsätien tekeminen. Oikealla maanviljelijä Pauli Kukkonen ja työkoneenkuljettaja Terho Hassinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.8.1975.
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Miehet esittelemässä hevosia ja varsoja (3_13 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt vas. Olavi Vanhahonko, Paavo Vanhahonko, Yrjö Hautaoja ja Paavo Laiho. Hevosia ja varsoja yhteensä seitsemän. Luultavasti Vanhahongon pellolla.
Kokoelmassa on pukkilalaisia miehiä sotilaspuvuissa.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Heimo Hyrylä (vas.) ja Jalo Aaltonen.
Toisessa kuvassa ovat Heimo (vas.), Laina ja Aaro Hyrylä.
Kolmannessa kuvassa ovat Heimo Hyrylä (vas.), tunnistamatta ja Aaro…
Nousiaisten Alku ja Nousiaisten Susi ovat yhteistyössä talkoilla rakentaneet portaat Miekkavuorelle Rästäsmäen pururadan yhteyteen. Portaiden avajaisia vietettiin keskiviikkona 14.6.2017.
Mies ja nainen kantamassa heiniä Vanhahongolle (3_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Kanto-orret olivat nimeltään hamiloimet. Kuvan oikeassa reunassa Kauhajoelle johtava maantie ja oikealla takana tien varressa Vanhahongon riihi. Henkilöt tuntemattomia.
Mies ja pajarakennus (1_13 Honkajoki). Tuntematon mies pystylaudoitetun rakennuksen ovella. Myös katto laudoista tehty. Rakennus melko pieni, luultavasti sepän paja (ks. kuva 1_14). Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…
Ensimmäinen kuva esittää vastaperustettua Pukkilan Mieskuoroa, jonka kuoronjohtajana toimi Savijoen koululle opettajaksi tullut Aulis Sallinen - mies, joka sittemmin on säveltänyt muun muassa oopperat Ratsumies. Punainen viiva ja Kuningas lähtee…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
