Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Sortavalan kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin poliisijärjestys, jonka Viipurin läänin maaherra on päätöksellään 18.3.1937 vahvistanut noudatettavaksi.
Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.
Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.Vuonna 1926 avajaissanat lausui lehtori Eliel…
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
Vas. Sohvi Saastamoinen, Aune Stranius, Hilda Saastamoinen ja Mikko Huttunen sota-ajan tuntoja muistelemassa. Haastattelijoina vas. Merja Miettinen ja Mirja Koskinen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.
Sotaan lähdön muistokivi paljastettiin toukokuussa 1983 Pukkilan Kirkonkylässä nuorisoseurantalo Toimelan pihalla. Muistokivi on Savijoelta tuotu luonnonkivi, johon kiinnitetyssä laatassa todetaan: "Tältä paikalta lähtivät Pukkilan miehet…
Sotainvalidien naisjaoston myyjäisvalmisteluja ennen vuotta 1967. Vasemmalta Laura Kyllikki Mäkinen o.s. Tossavainen, Maija Hokkanen, Aino Rönkä, Elvi Jäntti ja Mirjam Koskinen.
Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa Kuopiossa saivat liiton kultaisen ansiomerkin vasemmalta Ilmari Saastamoinen, nimi ei tiedossa, Arttu Laukkanen, Johannes Luhtapuro ja Reino Kauhanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleen naisjaoston puolesta luovutettiin sotainvalidien osastolle oma lippu. Lipunkantajana Mirjam Koskinen ja vartiona Elvi Jäntti ja Maija Hokkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.4.1965
Edessä vasemmalla Martti Jauhiainen, Eero Saastamoinen, Yrjö Huttunen, Niilo Liuska. Takana vasemmalla Nestor Jääskeläinen, Arvi Jauhiainen, Uuno Heimonen ja Pentti Jääskeläinen.
Ensimmäisessä uintikuvassa Arvo Mäkelä on laiturilla vasemmalla sotilaspuvussa ja sekalaista kaveriporukkaa ympärillä. Kuvassa hauskoja yksityiskohtia.
Toisessa kuvassa sotamiehet ovat hevosten selässä, Arvo Mäkelä vasemmalla. Huomaa taustalla…
Digitoidussa dokumentissa on siistillä käsialalla kirjoitettuja lehtiösivuja ja se sisältää kaksi novellia, jotka ilmestyivät Kenttä ja kasarmi -kokoelmassa. Novellit kertovat 1920-luvun Suomen armeijasta ja ne on kirjoitettu Haanpään oman…
Sotaveteraaneja Toimelan mäellä sotaan lähdön muistomerkin äärellä. Kuva on otettu 60 vuotta sen jälkeen, kun Pukkilan miehet lähtivät 13.10.1939 talvisotaan nuorisoseurantalo Toimelan pihalta. Tuohon ryhmään kuuluivat muun muassa Jaakko Kontula…
Keiteleen Sotaveteraaneilla lipun vihkiminen ja juhla. Naisjaoston edustajat Kyllikki Halonen (oik.), Elsa Saastamoinen ja Liisa Lapinkoski luovuttamassa lippua osastolle naulaustilaisuudessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1977.
Venäjän vallan aikana vuosina 1881–1901 Suomessa oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen…
Jatkosodan päättymisen kunniaksi sotilaat yhteisessä kuvassa 1944. Takana vas. Veikko Saastamoinen ja alhaalla oik. Ilmari Saastamoinen. Kuva Anja Saastamoinen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
