Aineistot (yhteensä 10747)

Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.

Reino Tuovinen (vas.) ja Pekka Kauhanen Tossavanlahden keskuksen asennustöissä. Tossavanlahden keskuksen muutto automaattiseksi aloitettiin 11.9. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.9.1978.

Tossavanlahden puhelinkeskus 1970-luvulla. Kuvassa Salme Pasanen ja Reino Kauhanen.

Tossavanlahdentietä korjataan. Veli-Matti Huuskonen (vas.), Viljo Tarvainen ja työnjohtajana toimiva Alvi Eevala. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.10.1978.

Tossavanlahden työväentalo. Valmistunut 1914. Yhdistys lakkautettiin 1931, ja talo joutui suojeluskunnan lottakahvilaksi. Talon lunasti SKDL:n Tossavanlahden Työväenyhdistys 1945. Talo vielä (1988) yhdistyksen omistuksessa. Valokuva: Kuopion…

"Tossumamma" Aino Töllikkö (vas.) ja Gunnar Ylihakala valmistavat aamutossuja. Taustalla näkyy lestejä. Kuva on otettu n. 1960-luvulla.

2024
Teos on taiteilijakirja.40-sivuinen vihkonen, joka sisältää kuvitettuja artikkeleita. Liitteenä keskeltä taiteltu kortti.

Avainsanat:

1925
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…

Nakkilan Tappuritapahtumassa näytteillä olleita traktoreita. Kuvissa muun muassa Zetor 25A ja häkäkaasutraktori.

Avainsanat:

Johtaja E. Raatikainen ja johtaja K. Aitto-oja luovuttavat maanviljelijä Eino J. Kortelaiselle 135Ferguson-merkkisen traktorin. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.3.1965.

Vasemmalla Maija Saastamoinen, Pirjo Kukkonen, Pirjo Jääskeläinen ja Aino Kananen traktorinajokorttia anomaan menossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1971.

2023
Teos on taiteilijakirja. Pahvikotelo, jonka sisällä 32 kpl kompostoituvalle, kevyesti teksturoituidulle mattapintaiselle erikoispaperille painettua korttia. Kortit sisältävät englanninkielisiä tekstejä ja grafiikkaa. Numeroitu painos (2/80).

Avainsanat:

1802
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…

1802
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…

1997
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu yhdeksästä valokuvasta, aiheina puut. Kuvien takana aforistisia tekstejä. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit musta ja kulta.

Avainsanat:

1996
Teos on taiteilijakirja. Neljä vihkosta ja kaksi postikorttia pahvikotelossa. Liittyy Berliinissä pidettyyn näyttelyyn "Goldrausch VII".

Avainsanat:

1958-09-14
Satakunnan Kansa -lehdessä 14.9.1948 julkaistu murrepakina.

2003
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijaryhmä Iconoclast (myöh. IC-98): Patrik Söderlund & Visa Suonpää.

Avainsanat:

1958
Tsekkoslovakialaisia urheilujohtajia Valtosen suksitehtaalla 6.3.1958, oik. Pirkko Valtonen, Tuula Passi (tulkki), vieras, vieras, Paula Valtonen, vieras ja hänen takanaan Mauri Valtonen.

1962-03-12
Satakunnan Kansa -lehdessä 12.3.1962 julkaistu murrepakina.

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…

Tukinuittoa Naarkoskessa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy taustalla Naarkosken kivisilta.
Kolmannessa kuvassa Yrjö Honkanen (vas.).
Neljännessä kuvassa Vilho Perttilä (vas. mies, jonka sylissä on lapsi) ja Helvi Kilpinen (keskellä, musta takki).…

Ensimmäisessä kuvassa tehdään tukkikuormaa Joutsalaisella vinssillä vuonna 1951. Joutsalainen oli käänteentekevä parannus ja apu tukkikuorman tekoon aikaisemman käsipelin jälkeen. Kuvassa Pentti Lehtinen (vas.) ja Urho Marttila.

Toisessa kuvassa…

Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa. Sestominen on yksi tukkilaiskisojen taitolaji, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana.

Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa.

Tossavanlahdessa tukkilaisia ruokatauolla 1972. Vasemmalta Topi Paananen, Arvi Laukkanen, Reijo Saastamoinen, Veikko Kähärä ja Eemil Tarvainen.

Puheenjohtajan puheenvuoro Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1977

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan kolmas osa. 26 numeroimatonta sivua.

Avainsanat:

1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.

2000
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on Viitasaaren kirjastosta poistettu kirja ja ideana taiteilijan sanoin "ruostuminen". Teoksen muoto on avattu kirja. Pinnalla on rautapölyä, liimaa ja mikropiirejä. Vallitseva väri on ruosteenruskea.…

Avainsanat:

1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…

Tulipalo Keiteleellä Kumpuskylän Lähdeahossa mv. Uuno Paanasen talossa. Sammuttamassa Keiteleen ja Pyhäsalmen palokunnat. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.4.1965

Tulipalo Keiteleen Äyräpäässä Kivirannassa. Tuli tuhosi karjarakennuksen ja kolme lehmää ja sian. Pelastettiin neljä sikaa ja kaksi vasikkaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1968.

Koutajärven Itämäen talossa paloi navettarakennus ja aittarakennus. Rakennukset omistivat Pekka ja Liisa Karhunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.5.1970.

Tulipalo Kummunkylässä Rasiahossa. Talossa asui nuohooja ja ostomies Alvar Leinonen yhdessä myymäläharjoittelija Raimo Myyryläisen kanssa. Talon omisti talonmies Aulis Leinonen, joka asui Vesannolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1968.

Emäntä Tyyne Räsänen poikiensa Juhanin ja Matin kanssa. Asuinrakennus paloi Sulkavanjärvenkylässä Petäjämäessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.3.1969.
 
Koneluettavat metatiedot: