Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.
Uula Morottaja oli hieno mies, joka oli monessa mukana. Sulkusjärvelle hän tuli aluksi rengiksi ja pikkuhiljaa isännäksi taloon, jossa asui leskivaimo lapsineen.
Keiteleellä uusi apteekkari. Vasemmalla entinen apteekkari Liisa Liesinen, nykyinen apteekkari Vieno Frisk ja luovutustilaisuudessa ”todistajana” ollut apteekkari Kalevi Jäntti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.8.1967.
Uusi kauppias Juho Hakkarainen toivotti kädestä pitäen asiakkaat tervetulleeksi liikkeeseensä. Terttu Siikanen kättelyvuorossa, taustalla Kari Siikanen. Hakkarainen Ky siirtyi jatkamaan Juho Tossavaisen liiketoimia. Maan vanhin työssä käyvä…
Autoilija Antero Leskinen (vas.) asioimassa uudessa kellosepänliikkeessä. Taustalla kelloseppä Kaarlo Salminen ja Aino Salminen. Kellosepänliike avattiin H. Tenhun taloon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.3.1970.
Keiteleen Osuuskaupan myymäläauton kuljettaja-hoitaja Paavo Härkönen uuden ajokin edustalla. Kuvassa myös Raili ja Petri-poika. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.2.1973.
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Kaarle XII:n sotakanslian hoitajan, Pultavan taistelussa vangitun ja tuntemattoman kohtalon saaneen Olof Hermelinin "Hecatompolis Suionum"- teoksen Uuttakaupunkia koskeva runo 1680-luvulta.
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä sijaitseva kaksikerroksinen luhtiaitta. Se on siirretty tilalle viereisen Järventauksen pihasta 1920-luvulla. Luhtiaitan isompi osa on entinen tallirakennus. Tämän ja…
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.
Vilho Edvard Törmänen ja Tuomo Itkonen olivat luokkatovereita. Kirjailija Törmänen oli jo lapsena kova lukemaan ja hyvä oppilas koulussa. Hän muutti myöhemmin Lohjalle ja toimi opettajana ja toimittajana.
Digitoitu dokumentti koostuu konekirjoitusliuskoista, joissa on runsaasti lyijykynäkorjauksia, lisäyksiä ja ylipyyhkimistä. Käsikirjoituksesta puuttuvat sivut 9-12, 14-15, 19-24, 26-85. Käsikirjoitus päättyy sivulle 90 kesken lauseen. Romaani kertoo…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
