Mäntsälä-lehdessä 17.11.1996 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista. Mukana myös samalla sivulla julkaistu artikkeli "Ullan korut korutaidenäyttelyssä" Ulla Möllersvärdin Keisari Aleksanteri I:ltä saamista koruista.
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan,…
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…
Allekirjoittanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…
Kokouskutsu Suomen Naisyhdistyksen vuosikokoukseen 20.2.1890. Kutsu on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Kutsussa on Suomen Naisyhdistyksen leima.
Suomen Ladun 40-v. juhlahiihtoon osallistui 160 keiteleläistä. Vasemmalta Anni Savolainen, Tuula Tikkanen, Hannu Lappalainen ja Pentti Saastamoinen ovat juuri saapuneet saamaan juhlavuoden tarran takkinsa hihaan. Jokaiselle tuli 10 km taival.…
Allekirjottanut kenraaliluutnantti Seyn. Franz Albert Aleksandrovitš Seyn oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.
Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.
Suomen Hiihtoliiton 70-vuotisjuhlaviesti. Keiteleelle ns. pistoviesti. Viestiä lukee Pentti Nykänen (vas.) ja mukana myös muut viestiä kuljettaneet Oiva Saastamoinen, Seppo Ahonen, Antti Samppala ja Matti Savander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…
Sven Gabriel Elmgrenin kirjoittama Suomalaisia päivätapahtumia ilmestyi alun perin ruotsiksi lyhyempänä laitoksena. Vuoden 1895 painoksen sisältö ulottuu vuoden 1894 loppuun. Kirjassa on lueteltu tärkeitä tapahtumia vuosilta 1157-1894 ensin…
Päijänne-lehdessä 5.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin toiseen kertaan esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista. Ensiesityksen arvio ilmestyi Päijänteessä 1.11.1878. Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 1.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Näytelmän toisen esityksen arvio ilmestyi Päijänteessä…
Päijänne-lehdessä 29.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Kiven Nummisuutareista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
