Ylimmässä kuvassa Naarkosken Sahan kuorma-auto Austinilla ollaan viemässä lautalastia Sörnäisten satamaan (nykyinen kalasatama) Helsinkiin.
Toisessa kuvassa on Leyland Albion -merkkinen kuorma-auto 1960-luvulta. Auto oli ensimmäinen 3-akselinen…
Ensimmäisessä kuvassa Naarkosken sahamyllyltä on raamisaha ja toisessa sahan puutavaraa.
Kolmannessa kuvassa on sahan omistaja Vilho Perttilä.
Neljännessä kuvassa Kanteleen isäntiä on käymässä sahalla. Kyseessä saattavat olla Nikolai Rusila (vas.)…
Naarkosken myllyllä otetussa kuvassa ovat muun muassa mylläri Hugo Salin (vas.), tuleva liikennöitsijä Viljo Lehtinen ja Vuorion veljekset (toinen nimeltään Kalle) ja Niilo Salin.
Naarkosken koskitilaa esittävän kartan suurin rakennus on saha, jonka yläpuolella on purukoppi. Sahan alapuolella on paloasema ja puusepänverstas, jonka oikealla puolella oleva rakennus toimi autotallina. Tallin yläkerrassa oli kolme asuntoa. Yhdessä…
Naarkosken koskimaisema. Kuvasta on tunnistettu Eelin Venäläinen (vas.), Arvi Lehtinen ja Katri Bergström (os. Lehtinen). Taustalla näkyvä Naarkosken uusi kivisilta valmistui vuonna 1915. Kuva kuuluu Arto Lehtisen kuvakokoelmaan.
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Inarin ensimmäinen myymäläauto toimi 1930-luvulla. Se oli tavallinen kuorma-auto, johon aamulla lastattiin myytävät tavarat. Petsamossa oli uitto ja uittomiehille käytiin myymässä tavaraa. Matkalla poikettiin taloissa. Työaikoja ei varsinaisesti…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja. Sivujen sekä liimattujen hiekka- ja tapettipilvien akvarelliväritys muuttuu sävyiltään ukkostaivaan värisestä kohti vaaleaa. Sivujen ylä- ja alalaitoihin tikattu ompelukoneella nuottiviivastomaisia rivejä,…
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea…
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…
"Inarin vilja oli paljon valkiampi kuin Keski-Suomen vehnä", muistelee Aarne Akujärvi Ylivieskan isäntien todenneen, kun he näkivät inarilaisten evakkotaipaleelle mukanaan tuomat ohrajauhot. Ohra jauhettiin akujärveläisten talollisten omistamassa…
Mäntsälän Yrityskehityksen – MYK:n julkaisemia uutisia Mäntsälän
yrityselämästä vuosilta 2003-2020. Uutisten kautta koostuu kuva Mäntsälän Yrityskehityksen toiminnasta ja samalla Mäntsälän kunnan ja kunnassa toimivien yrittäjien…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu hamppuköydenpätkillä toisiinsa sidotuista punasavilevyistä ja niille liimatuista paperi- ja lehtileikkeistä. Teos asetettu kangaspintaiseen, pahviseen avokoteloon, jonka yläpuolta verhoaa kaistale ruskeaksi…
Digitoitu dokumentti on violetinvärinen ruutuvihko. Vihko on lävistetty kahdesta kohtaa eli se on ehkä ollut kansiossa. Sivuilta 7-8 on leikattu pala pois johonkin tarkoitukseen, mutta teksti ei katkea, vain kaventuu. Sisältää kolme…
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![Myrsky-yöstä pois [vol.1] - Tiina Eräpuu 1.jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/12cca64dffe0de03fc7b0b050c0f9802.jpg "Myrsky-yöstä pois [vol.1] - Tiina Eräpuu 1.jpg")
