Aineistot (yhteensä 10735)

1878
Päijänne-lehdessä 6.8.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. Hämäläinen-lehden kritiikki kansallispukuasiassa (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

2011
Teos on taiteilijakirja. Teos on kahden kynäkeihään varaan kiinnitetty, mustasta ja harmaasta ohuesta kuitupaperista sidottu vihko. Harmaalla pohjalla näkyvät ohuet hopeanväriset ja mustat lankamaiset kuviot. Ei tekstiä eikä kuvia. Teos on asetettu…

Avainsanat:

Muurinpohjalettujen paistamista Vuohisaaren rannassa Saastamoisen sukuseuran illanvietossa. Vasemmalta taikinantekijä Maija-Liisa Koivistoinen, lettumestarit Jorma Koivistoinen ja Matti Saastamoinen sekä apurina toimiva Tuula Koivistoinen. Pielaveden…

Kalle Karhunen ja muurari Niilo Jeronen uunin teossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.9.1964.

1908
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…

1984
Muualta tulleita kullankaivajia saattoi olla jopa enemmän kuin paikallisia. He viettivät Inarissa kesäkauden ja lähtivät usein talveksi kotiseuduilleen.

2009, 2016 (kolme kuvaa)
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…

1891
Uudessa kuvalehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kertomus. Canth kirjoitti sen vastineeksi Juhani Ahon kertomukselle Purjeita kuivaamassa.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitta vuodelta 1869.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitan ovi.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Luhtiaitta on vuodelta 1946.

2014
Teos on taiteilijakirja. 22 riisipaperista taiteltuihin kansiin puuvillanarulla sidottua, kaksipuoleisiksi arkeiksi liimattua grafiikanlehteä (tussi riisipaperilla).

Avainsanat:

1997
Teos on taiteilijakirja. Liittyy näyttelyyn "Musta muistiinpanovihko" Galleria Bakeliittibambissa 15.1. - 5.2. 1998. Teos koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja muistoista taiteilijan Pariisin matkan ajalta. Päiväkirja kuuluu kuvakudokseen "Muistiin…

Avainsanat:

1991
Teos on taiteilijakirja. Runot julkaisemattomasta kokoelmasta "Musta lintu kuuntelee". Teksti käsin kirjoitettu, sivut kuvitettu, akvarelli- ja kuultopaperi. Pohjana kierreselkäinen luonnoslehtiö. Uniikkikappale.

Avainsanat:

Vas. dir. mus. Mauno Rinta-Säntti, viulu, dir. mus. Reino Hietamäki, hanuri, Mauno Kananoja, viulu, Matti Tuikkala, kitara, Seppo Kalliomaa, basso.

Keiteleen musiikkikoulun päättäjäiset toukokuussa 1985. Vasemmalta Sirkka Kovalainen ja Taija Ikonen. Kuva Matti Pulkkinen.

1998
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kotelo tuo mieleen vanhan radion. Kotelon kannessa dymokirjaimin teksti: Music Radio Libro. Kannessa myös mm. hopeanvärisessä muovinauhassa radioasemien taajuusnumeroita. - Kotelon sisällä olevan kirjan sivut on tehty…

Avainsanat:

2004
Museossa (4_11 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä Honkajoen museon sisärappusilla. Ympärillä esinenäyttelyä. Hankevetäjä työskenteli vuoden 2004 ajan Honkajoella kotiseutuyhdistyksen johtamassa Suvikas-kehittämishankkeessa.…

Keiteleen museorakennukseen höylättiin kattopäreet. Höylämestarina Taavetti Tikkanen, päreitä kasaa Ilkka Leinonen ja niitä syliinsä kokoaa Aarne Huttunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.6.1978.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

2004
Museon oviaukko (4_3 Honkajoki, Kirkonkylä). Ovi avoinna, oven yläpuolella puinen kyltti "Museo".

2004
Museon edustalla (4_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä (vas.) ja talkoolainen Jarno Virtanen Honkajoen museon edustalla. Tällöin kesäkuussa museota ei ollut vielä maalattu. Hankevetäjä talkootyöväkineen työskenteli vuoden 2004…

Kuvassa Arto Lehtinen (vas.), Arvi Lehtinen ja Einar Lindroos. Takana Pukkilan museo (vanha viljamakasiini).

2017
Teos on taiteilijakirja.Teos koostuu 78 kuvallisesta kortista ja 78 tekstistä, jotka koottu 199-sivuiseksi kirjaksi. Uniikkikappale, tekijöiden signeeraama ja numeroitu laitos (131/150).

Avainsanat:

1882
Murtovarkaus-näytelmän pääkirja nro 106. Ensilehdellä teksti: "Murtovarkaus, näytelmä neljässä näytöksessä, kirjoittanut Wilja. Minna Canth" Etukannessa on venäjänkielinen sinetti sekä allekirjoituksella varustettu teksti, jossa todetaan, että…

1882
Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin, joista osa on irronnut. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdessä lukee "Murtovarkaus" ja pikakirjoitustekstiä. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivun 21 ylälaitaan on kirjoitettu: "3:tta näytöstä" Sivut ovat irrallisia. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

Muotinäytös 1966(?) Vasemmalta: Nimi ei tiedossa, Ritva Korhonen, Senja Laukkanen, Raili Paananen ja Marja-Leena Nuutinen.

Pukkilan Sotaveteraanien arkistosta löytyneitä kuvia pukkilalaisista muonituslotista.
Neljännessä kuvassa Elli Siltala (o.s. Brusin) istuu etualalla laatikon päällä.
Viides kuva on otettu vuonna 1932 Korsossa pidetyillä muonituskursseilla.…

Nakkilan Kirkkopolulla sijainnut Munckin talo. Frans Munck toimi Nakkilassa kauppiaana ja kestikievarin pitäjänä 1900-luvun vaihteessa. Talon tiloissa on toiminut myös apteekki.

Maija Liisa Kettunen kertoo tapahtumista isoäitinsä kanssa, muun muassa eläkkeen noutamisesta ja kauppakäynneistä Iisalmessa.

1950-luku
Mummo ja tyttö (1_195 Honkajoki). Vanha huivipäinen ja nuorempi nainen ilmeisesti haastattelutilanteessa. Mummo istuu tuolilla, tyttö penkillä. Penkillä myös papereita. Ikkunasta näkyy tiilinen ulkorakennus. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Kirjailija, jonka teoksen ruotsinkielinen käännös Ringen eller den tredubbla Qvinnolisten kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Johann Gottwerth Müller (17.5.1743 – 23.6.1828) oli saksalainen kirjailija ja kirjakauppias. Müller toimi kirjakauppiaana…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979
 
Koneluettavat metatiedot: