Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…
Kirjailija, jonka muistelmien ruotsinkielinen laitos kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Maurice (Móritz Ágost) Benyovszkyn (1746 - 1786) suvulla oli pitkät ja maineikkaat perinteet sekä Puolassa että Unkarissa. Benyovszky aloitti pitkän ja vaiheikkaan…
Kirjailija, jonka omaelämäkerran ruotsinkielinen laitos Märkvärdiga händelser ur Vittorio Alfieris lefnad af honom sjelf antecknade kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Vittorio Alfieri ( 1749 - 1803) syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä kuoli…
Kirjailija, jonka teos Werthers nöjen, som yngling kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Christoph Friedrich Nicolai (18.3.1733 - 11.1.1811) oli yksi pohjoisen Saksan valistuskauden johtohahmoista. Hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa mm. G.E. Lessingin ja M.…
Kirjailija, jonka Palmira-romaanin ruotsinkielinen käännös kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Armande Roland, alk. Delille (Joséphine-Lucile-Jeanne-Armande). Ranskalainen kirjailija, jonka teoksia leimasi kultivoitunut henkevyys ja rakenteen selkeys.…
Henkilö, jonka teos De congressen i Wien kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.
Dominique Georges Frédéric de Riom de Prolhiac de Fourt de Pradt (1759 - 1837, Dominique Dufour de Pradt). Ranskalainen pappi, myöhemmin Mechelen arkkipiispa ja…
Yxi hengellinen wirsi, : tämän suruttoman mailman pahudesta ja synneistä, joka, ennen tätä on prändätty wuonna 1706. Ja nyt halullisille sieluille hyödyxexi, [sic] rackaudesta wastudesta ylöspandu ja ojettu wounna [sic] 1766. Weisatan kuin Christus…
Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen Armo-Istuimen tygö,
eli walitut Aamu- ja ehto-Rukouxet, jokapäiwäxi wijkosa ; Nijlle hyödytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat.
Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb,…
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Sisältää: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi / Pentti Eskola, Mikael Agricola ja Satakunta / Jalmari Jaakkola, Kyrönkankaan vanha talvitie / Viljo Alanen, Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä…
Sisältää: Kaksi satakuntalaista suurmiestä / Edwin Linkomies, Vähän Lallista ja Lalloilasta / Jalmari Jaakkola, Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi / J. O. Tuulio, Isonvihan vaurioitten korjaaminen Satakunnassa 1720-luvulla / K. O. Alho, Porin…
Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun…
Suomentanut Helmer Winter, Antero Cederbergin julkaiseman ruotsinkielisen alkuteoksen mukaan, joka sisältyy teokseen Historiallisia kokoelmia I. 1886.
Eripainos Uudenkaupungin Sanomista
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 2.
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Juhlaruno Uudenkaupungin rauhan muistoksi otsikoituna tähän tapaan: "Ruotsille yhtä välttämätön kuin hyödyllinen ja sen johdosta myös kuuluisa Uudenkaupungin rauha tehtynä ja päätettynä kun kirjoitettiin Fredrik ruotsalaisten kuningas".