Avec
Avecin (2006) päähenkilö, Harri, on keski-ikäinen ja keskinkertainen, ekotaloja suunnitteleva arkkitehti. Hänestä on tullut sivullinen omassa elämässään. Ex-vaimo, uusi avopuoliso ja äiti simputtavat nahjusmaista miestä ja suku myy lapsuuden kesäpaikan. Paras kaverikin osoittautuu epälojaaliksi.
Avec kertoo keski-ikäisen miehen turhautumisesta, kaunasta ja raivosta mutta myös hänen syvimmistä toiveistaan ja unelmistaan. Harri katselee haaveksien purjeveneitä ja rakentaa talon meren rannalle. Meri toistuu romaanissa vapauden symbolina.
Avec on muotokokeilu, niin sanottu tajunnanvirtaromaani, joka mukailee ihmismielen assosiatiivisuutta, epäloogisuutta ja jäsentymättömyyttä. Tämän vuoksi kerronta hyppii varoittamatta mielikuvasta toiseen ja virkkeet ovat pitkiä ja välimerkittömiä. Romaania ei pidäkään lukea realistisena kuvauksena; pikemminkin sen kohde on Harrin sisäinen todellisuus.
Femme fatale
Kuten Röyhkän romaaneissa tapaa käydä, Harrin elämään astuu yllättäen femme fatale, kohtalokas nainen, joka muuttaa peruuttamattomasti miehen elämän. Harri poimii kyytiin kauniin liftaritytön, Even. Hän on Röyhkän laulujen ja romaanien saavuttamaton ja arvoituksellinen nainen, jonka kautta miehelle avautuu portti toisaalta omaan alitajuntaan, toisaalta yliaistilliseen.
Harri ei tiedä salaperäisestä Evestä muuta kuin että tämä on avec eli maksullinen seuralainen. Even hahmo jää sisäisesti tyhjäksi, siksi Harrin on helppo projisoida häneen toiveitaan ja pelkojaan. Harri tekee Even kanssa kaupat, mutta ei tiedä mihin sitoutuu. Hän on kuin Faust, joka myy sielunsa paholaiselle.
Eve ei epäuskottavuudessaan ole todellinen ihminen, vaan pikemmin osa Harrin sisäistä maailmaa. Eve nousee Harrin piilotajunnasta; dominoiva äiti ja uskovainen, bakteerikammoinen avovaimo puolestaan edustavat yliminää. Kun äidin ja avovaimon ote hellittää, Harri ajautuu sivuraiteelle. Hän lähtee humalansekaiselle matkalle Even kanssa ja päätyy kuokkavieraaksi gangsterien ja huorien bileisiin.
Yksinäisyys ja uhma
Romaanin loppuratkaisu on toimintafilmeistä tuttu väkivaltainen viettiräjähdys, jonka toimeenpanee jo yliluonnollisiin mittoihin kasvanut Eve. Harrin eroottinen fantasia on vaihtunut tuhoavaksi koston enkeliksi. Eve muuntuu keski-ikäisen miehen patoutuneen vihan projektioksi.
Avecin loppu on enteellinen ja avoin. Harri herää yksin tuuliselta kallioluodolta keskeltä ulappaa – juuri tätä yksinäistä paikkaa kirjan kansi kuvittaa. Hän löytää itsensä maailmaan umpimähkään heitettynä kuten Raamatun Job, joka kaiken menetettyään toteaa: "Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi."
Röyhkä vie äärimmäisyyksiin keski-iän kriisin ja vieraantumisen kuvauksissa paljon käytetyn motiivin, retken ulkomerelle. Samoin lajityypille ominaisen tilanteen, jossa keski-ikäinen mies havahtuu tyhjyyden tunteeseen ja ryhtyy toteuttamaan unelmiaan.
Röyhkän seuraavan kirjan nimi onkin Job. Se kertoo oikeastaan saman tarinan kuin Avec, mutta nyt sankarina on keski-ikäinen panomieskirjailija, jolla on kaikkea sitä, mitä Harri oli keskiluokkaisessa, turvallisuushakuisessa elämässään vailla. Kuten kriitikko Peikko Pitkänen toteaa, Avec on "hätkähdyttävä visio siitä, mitä voi tapahtua, jos on uskoton itselleen". Job puolestaan kertoo, mitä voi tapahtua, jos pysyy uskollisena itselleen.