Aineistot (yhteensä 7122)

  • Kieli on tarkasti "fi"

Arvi ja Vieno Otaman talo sijaitsi Kanteleella, Mauno Perttilän kauppaa vastapäätä. Kuvassa talo on tyhjillään, sillä sotien jälkeen Arvi osti entisen Nikkilän talon maita ja rakensi uuden talonsa niiden keskellä olevalle mäelle. Kuvassa on keskellä…

Arvi Lehtinen ja muisto ensimmäisestä autosta. Pukkilan Liikenteellä on edelleen tallella kuvassa oleva T-Fordin vanne. Arvid Lehtinen (1897-1984) aloitti liikennöinnin Pukkilasta Porvooseen vappuna 1923.

Arvid (Arvi) Lehtinen ja Wiima-koriset Scania-Vabis vuosimallia 1955 (vas.) ja Sisu vuosimallia 1958. Arvi Lehtinen (1897-1984) aloitti liikennöinnin Pukkilasta Porvooseen 1923.

Tästä alkoi Pukkilan Liikenteen tarina. Kuvassa Arvi Lehtinen ja ensimmäinen T-Ford, jolla aloitettiin liikennöinti Pukkilan ja Porvoon välillä 1. toukokuuta 1923. Lehtinen rakensi itse autoonsa korin, joka erottui kilpailijoiden biileistä muun…

Autonkuljettaja Viljo Jaakkola (vas.) ja liikennöitsijä Arvi Lehtinen vuoden 1955 Scania-Vabiksen vieressä. Jaakkola työskenteli koko työuransa ajan Pukkilan Liikenteen palveluksessa.

Arvi Lehtinen taksikyydillä henkilöautollaan vuoden 1925 tienoilla. Auto on todennäköisesti T-Ford vuosimallia 1924.

Arvi Lehtisen Hilja-vaimo hymyilee sylissään puolivuotias Arto-poika. Oikealla on Viljo Lehtisen vaimo Aune. REO-linja-autojen välissä otettu kuva on alkusyksyltä 1937. Kuvan taustalla näkyy hautausmaan kiviaita.

1882
Pieni lappu, jossa päiväys 13.4.1882. Ilmeisesti kyseessä on Arvid Järnefeltin pilailuluontoinen anteeksipyyntö Minna Canthille. Lapussa on selvitystä tapahtumien kulusta. Toisella puolella otsikkona "Resolutioni." ja allekirjoituksena "A. Järnefelt…

Arvi Lehtisen henkilöauto. Kuva on luultavasti 1920-luvulta.

1928
Eripainos Varsinais-Suomen maakuntakirja 3:sta
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 17

Avainsanat:

1947
käsittelee Mörnen lapsuusvuosia ja hänen runoaan Uudenkaupungin 300-vuotisjuhlaan 1917

Avainsanat:

Ensimmäisessä kuvassa on Arvilan talo Torpinkylässä. Toisessa kuvassa on näkymä Arvilan mäeltä. Kuva on otettu todennäköisesti ennen 1920-lukua. Viimeisessä kuvassa on vanha Kylä-Arvilan tila.

1915
Torppilaisen Arvilan talon emäntä Selma (vas.), lapset Anja ja Suoma ja isäntä Viljam Peltonen. Kuva vuodelta 1915.

Kuva on n. vuodelta 1927 - 28.
Kuvassa on vasemmalta Suoma Peltonen (Hyrylä), Paula Peltonen, Selma Peltonen (Arrenius), Wiljam Peltonen ja Anja Peltonen (Heikkilä).

Avainsanat: , ,

Arvo Saastamoinen ja mahtava made Koutajärvestä. Paino 5.5kg ja pituus 80cm. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.5.1970.

Arwauskirjassa määritellään Kanteleella sijaitsevan Ylömattilan tilan arvo vuonna 1910. Toinen tiedosto sisältää erisluettelon eli specifikatsioonin, jossa määritellään peltojen ja niityn hehtaarimäärät.
Kolmas tiedosto on maakauppias Oskar…

Asentaja Toivo Hämäläinen ja perhe: Rva Sanni, tytär Mervi ja koira Alpertti. Hämäläinen on Keiteleen Yrittäjäin perustajajäsen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1971.

Pieni Asetus-kokous 34.Asetuksia eriuskolaisista Suomessa : laki aviopuolisojen omaisuus-suhteista.

Asetuskokoelma sisältää Keisarillisen Majesteetin Aleksanteri Toisen 8.12.1873 vahvistamat asetukset kunnallishallinnosta kaupungissa lisäyksineen.

Avainsanat: ,

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Keiteleen ensimmäiset suunnistus- ja tarkkuusharjoitusajot. Voittajapari Asko ja Nina Järvinen tutkimassa kilpailukarttaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.11.1969.

Kuva on otettu Askolan Osuuskaupan Pukkilan myymälässä. Kuvassa myymälänhoitaja Seppä puolisonsa kanssa. Askolan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1936. Kaupan nimi muuttui 1960-luvun vaihteessa Kohisevaksi. Vuonna 1968 Kohiseva fuusioitiin Osuusliike…

Avainsanat:

Askon pysyvä myyntinäyttely avattu Keiteleen Kone -ja Urheiluliikkeen talossa kesäkuussa 1965. Myymälänhoitaja Pirkko ja Esa Kinnunen. Toinen oikealta aluetarkastaja Kolari.

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

Kuva on luultavasti 1900-luvun alkupuolelta

1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

Keiteleen teollisuusalueelle nousee parhaillaan kaksi asuntolaa lähinnä Bluemanin kurssilaisia varten. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.10.1973.

Asutuslautakunnan puheenjohtaja Johannes Kuokka. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.10.1968.

1948
Digitoitu dokumentti sisältää kaksi samanlaista sinipunakantista kouluvihkoa, joissa on neljä novellia kokoelmasta Atomintutkija sekä osa romaanin Jauhot käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Vihko on osin kastunut ja kosmoskynän…

August Rahikainen, Arttu Pellikka ja Nestori Räisänen 1920-luvun alussa. Kuvaaja ei tiedossa.

1873
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.

1873
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.Viimeisellä sivulla näkyy alku Augustan ruotsinkielisestä kirjeestä veljelleen…

1877
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on sisällön perusteella kirjoitettu syksyllä 1877. Augusta Johnson oli Minna Canthin…

1877
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä ja se on kirjoitettu lyijykynällä ruutupaperille. Kirjeen takana on merkintä "Fru mamma…

1877
Kirjeen päiväyksessä on merkintä Kuopio, mutta sisällön perusteella se on kirjoitettu Helsingissä. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko.

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…

1910-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat.…

1890-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…
 
Koneluettavat metatiedot: