Aineistot (yhteensä 575)

  • Kieli on tarkasti "sv"

1903
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1903.

1902
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1902.

1901
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1901.

2015
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1900.

1899
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1899.

1898
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1898.

1897
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1897.

1896
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1896.

1895
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1895.

1894
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1894.

1893
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1893.

1892
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1892.

1891
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1891.

1890
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1890.

1889
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1889.

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…

1900-1907
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa…

1600-luku
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , ,

1937
Vaasa- Wasa
Kaupunkikuvia sarjassa - Stadsbilder i serien Suomen kauneudet
Paikalliset avustajat - Lokala medarbetare: O. J. Ikola, Eino Rostén, I Serenius, Frith. Tikanoja

1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

1906
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan…

1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

1921-1924
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnitteli silloinen Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan torin etelälaitaa Raastuvankadun varrella reunustivat 1900-luvun alussa Vainikaisen talo, Kämärin talo, Raatihuone ja Bogdanoffin talo. Raastuvankadun ja Läntisen Linnankadun kulmassa oli vielä empiretyylinen talo, joka purettiin vuonna…

1907
Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli…

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä…

1900-luku (vuosikymmen)
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa…

1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…
 
Koneluettavat metatiedot: