Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme…
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…
Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi…
Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla.…
Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on…
Jaakko Juteini julkaisi jo vuonna 1816 alkuopetusta varten oman aapisensa nimellä Lasten kirja. Lasten kirjaan liittyy myös opettajan ohjeeksi tarkoitettu kirjanen: Lyhyt neuwo lapsen opettajalle. Juteinin aapinen aloittaa lukutaidon opettamisen…
Jaakko Juteinin kirjoittama Försök till utredande af finska språkets grammatik (Suomen kieliopin selittämisen koe) ilmestyi Viipurissa vuonna 1818. Kielioppinsa esipuheessa Juteini korostaa sitä, että suomen kielen murteiden pohjalta on muodostettava…
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä…
Jaakko Juteinin Perhe-Kunda on ensimmäisiä suomenkielisiä kokeiluja näytelmäkirjallisuuden alalla. Se on kolmeen osaan jaettu vuoropuhelu, joka on kannanotto koulutuksen ja valistuksen puolesta, taikauskoa ja uskomuksia vastaan. Talollisen poika ja…
Jaakko Juteinin Huwitus-Sanomia on varhainen vitsikirja, jossa kirjoittaja tuo esiin myös 1800-luvun alun yhteiskunnan epäkohtia ja eriarvoisuutta. ”Kirkko-herra sai lehmän ja otti ruumiin saarna-palkan emännän kuoleman jälkeen, – käski kuitenkin…
Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden…
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun…
Neuwo-Kirja on uudistettu painos Jaakko Juteinin vuonna 1761 ilmestyneestä teoksesta Lyhykäinen Neuwo, Hywihin Ja Siiwollisihin Ihmisten Tapoin; Nuoruudelle. Kirjanen on Juteinin käytösopas nuorisolle. Siinä annetaan ohjeita puhumisesta ja…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Hahnssonin Kuuselan kukka -kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Kokkolan seudulle. Siellä oli ”meren rannalla kaunis Niemen talo, jota hallitsi kuudenkymmenen vuoden vanha ukko”. Kuuselan kukka on kraataritädin kahdeksantoistavuotias Lyyli-tytär,…
1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin…
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…
Hahnssonin raittiushenkinen pieni näytelmä Wiinantehtailia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877. Näytelmä sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio…
Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
