Aineistot (yhteensä 76)

  • Aihe on tarkasti "1890-luku"

1890-luku
Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle…

1890-luku
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin…

1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

1890-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…

1890-luku
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

1890-luku
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä…

1890-luku
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle…

n. 1880-1914.
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…

1890-luku
Aulangon teitä, polkuja ja lampia raivattaessa jäi yli paljon kaikenlaista kiviainesta. Kaupunginpuistossa oli jo "rauniolinna", ja ehkä se innoitti Hugo Standertskjöldiä vastaavanlaisen, mutta paljon suuremman linnakkeen rakentamiseen Aulangollekin.…

1890-luku
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen…

1890-luku
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini…

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

1888-1899
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa:…

1890-luku
Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883.…

1895-1902
Hämeenlinnan kaupungin vaakunan täsmällinen ulkoasu oli vakiintumaton aina vuoteen 1956 asti, jolloin otettiin käyttöön kaupungin nykyinen, Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna. Vanhemmissakin versioissa on aiheina Hämeen linna ja Vanajavesi…

1892
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…

1902
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

1891
Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.

1890-luku
Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen…

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

1891
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle…

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Kahdeksanhuoneinen aittarakennus on rakennettu vuonna 1895.

Jaakko (Jakob) Hokkanen 1898. 26.11.1876-19.11.1946. Kuvaaja ei tiedossa.

Jaatilan silta Somerolla 1890-luvulla.


Avainsanat:

1890-luku
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi…

1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

Itä-Hämeen maalaisseuran toimintakertomus

1890-luku
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…

1890-luku
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…

1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

1893
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.

1892
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.

1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…

1890-luku
Karlbergin eli Mäkelän tilalla ehti olla 1800-luvun kuluessa monta omistajaa, ennen kuin silloinen kapteeni Standertskjöld hankki sen omistukseensa vuonna 1883. Mäkelän tila sai uuden nimen Carl Rennerfeltilta, joka omisti sen 1800-luvun…

1898
Nousiaisten kirkko sisältä jouluaattona 1898.

Joensuulaiset kauppiaat M. G. Piipponen, J. Väyrynen, Matti Partanen ja I. Piiroinen olivat anoneet lupaa perustaa osakeyhtiö "Väkijuomain vähittäismyynti osakeyhtiö Joensuussa" ja harjoittaa myyntiä vain yhdessä puodissa Joensuun kaupungissa…

Säännöt Hollolassa järjestetylle köyhäinhuollolle vuodelta 1893

Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.

1890-luku
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.
 
Koneluettavat metatiedot: