Aineistot (yhteensä 15)

  • Aihe on tarkasti "metsät"

1910-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat.…

1890-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…

1890-luku
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…

1920-luku
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863.…

Joensuun kaupungin metsälautakunnan ohjesäännön allekirjoittivat vuonna 1917 Oskari Lavola ja Niilo E. Lampinen.

1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…

1992
Koljolan kylää Nousiaisten hautausmaalta kuvattuna. Keskellä näkyy Kalliopohjan rakennus sekä Kirkonkosken myllyrakennus.

Metsäpalo Keiteleellä Sulkavanjärvellä. Oikealla Sulo Tarvainen ja Heimo Tossavainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1968.

Kuvasta on tunnistettu Wiljam Peltonen (vas.), Selma Peltonen, Suoma Peltonen (seisoo puun vieressä) ja Helmeri Arvila. Taustalla näkyy Arvilan talo.

Kontrahti, jonka aiheena on metsäpalstan vuokraaminen. Sopijaosapuolina ovat Oskar Perttilä ja Aug. Eklöf, Aktiebolag.

2019 (kaksi kuvaa), 2020 (kolme kuvaa)
Nousiaisten Suden järjestämä Sudenpolku patikoidaan perinteisesti syksyisin, lähtö Paijulan koululta.

Reitti kulkee luonnonkauniissa kalliomaastossa, Kokkovuorelta on upeat näkymät lähialueille kirkkaalla säällä. Kivikautinen muinaishauta…

1900-luku (vuosikymmen)
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…

Pukkilan Sotaveteraanit ry:n arkistopaperissa kuvaan oli liitetty teksti: "Miehet tupakkatauolla 'Kasematin' - miehistötulisuojan edessä".
Kuvassa Olavi Kivistö (vas.), luutnantti Lauri Kaapu, Toivo Brusila, Martti Jokinen ja Toimi Seppälä.
 
Koneluettavat metatiedot: