Sotaan lähdön muistokivi paljastettiin toukokuussa 1983 Pukkilan Kirkonkylässä nuorisoseurantalo Toimelan pihalla. Muistokivi on Savijoelta tuotu luonnonkivi, johon kiinnitetyssä laatassa todetaan: "Tältä paikalta lähtivät Pukkilan miehet…
Tien oikealla puolella lähes kirkon kohdalla oli laakeaan kallioon hakattuna kuuluisan rosvon Sika-Kyöstin kuolinpaikkaa ja -aikaa osoittava merkintä. Se hävitettiin valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden yhteydessä vuonna 1960.
Nuorisoseurantalo Toimelan kupeessa oleva metsikkö, jossa on sotaan lähdön muistokivi, nimettiin 1980-luvulla Veteraanipuistoksi. Pukkilalaiset sotaveteraanit ja naisjaostolaiset huolehtivat alueen kunnossapidosta. Valokuvissa on siivoustalkoisiin…
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
"Repolan risti
Pyhän Henrikin kerrotaan Satakuntaan lähtiessään määränneen, että jos hän matkalla saa surmansa, on risti pystytettävä siihen missä hänen ruumistaan vetävät härjät pysähtyvät.
Vielä vuodelta…
Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen kulttuurimatkailu- ja retkeilyreitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin…
Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien muiston kunniaksi julkaistiin laatta Kirkonpiirin koulun rinteessä. Muistolaatta paljastettiin 10.9.2009 juhlallisesti nousiaislaisten valtiopäiväedustajien jälkeläisten sekä Nousiaisten kunnan ja…
Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.
Merkki paljastettiin 16.6.1957, jolloin Karjalan luovutus oli vielä tuoreessa muistissa. Paljastustilaisuuden jälkeen käveltiin juhlatilaisuuteen kirkonkylän seurakuntakotiin.
Kansalaissodan sankarivainajien muistopatsaan paljastus Varpaisjärven hautausmaalla 14.8.1921. Sodassa kaatui Suomen sotasurmat -tiedoston mukaan kolme varpaisjärveläistä.
Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…
Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
