Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone, Verkatehtaan savupiippu ja molemmat…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…
Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on…
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…
Jussi Tikkanen oli Kymi-yhtiön ”kymppi”, ja vaimo Manta muistetaan savottalaisten keskuudessa hyvästä kahvistaan. Kuvassa lisäksi lapset Niilo, Liisa ja Leena. 1930-luku. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä.…
Joensuun kaupungin valtioneuvostolle jättämä uudistettu anomus valtionavustuksen myöntämisestä vuoden 1931 meno- ja tuloarviossa tielain 91 §:n nojalla neljältä eri suunnalta maanteitse kulkevaa läpikulkuliikennettä Pielisjoen yli Pohjois-Karjalassa…
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Helsingissä talonpoikaismarssilla 1930. Kuvassa muun muassa Robert Kauhanen, Vilho Jauhiainen, Eemil Vesterinen, Nestor Huttunen (Ypykkä), Taavetti Jauhiainen, Tuure Pellikka, Arvi Rahikainen, Nestor Huttunen (Ahola), Emil Hyvärinen ja Pekka…
Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus…
Hattulan keskiaikainen kirkko on omistettu Pyhälle Ristille. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä lähelle Vanajaveden rantaa, Hattulanselän kohdalle. Kirkkorakennukseen kuuluu suorakaiteen muotoinen runkohuone, jonka pohjoispuolella on sakaristo…
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon…
Hamulan reippaita lottia n. 1934. Hanna Jääskeläinen, Beata Jääskeläinen, Anna Pulkkinen, Kaisa Pelkonen, Anna Pelkonen, Valma Pellikka ja Aino Markkanen-Airasto. Puuttuu: Aino Räisänen, Elma Räisänen, Elli Pellikka, Veera Vesterinen ja Maire…
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen…
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen…
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…