Aineistot (yhteensä 603)

  • Kokoelma: Pienpainatteita

Ilmoitus puolison kuolemasta (?)

Kertomus Joensuun Työväenyhdistyksen toiminnasta 10 vuoden ajalta. Työväenyhdistys perustettiin Joensuuhun vuonna 1888. Silloin hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, jotka sisältyvät julkaisuun.

Oopperalaulaja Matti Lehtistä säesti Pentti Koskimies.

Avainsanat: ,

Kutsu Kotien kätköistä -näyttelyn avajaisiin. Näyttely oli osa Joensuun kaupungin 100-vuotisjuhlan tapahtumia. Ohjelmasta löytyy sellaisia esiintyjänimiä, kuten kansanedustaja Vieno Sivonen, johtaja Viki Hukkanen, rehtori Hulda Kontturi, kannelniekka…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Joensuun talonomistajainyhdistyksen säännöt.

Kutsu Helmi Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Sigrid Ryynäsen ja P. Nevalaisen vihkiäisiin.

Kutsu postinhoitajatar Aili Wickstrandin ja Wille Tuhkasen vihkiäisiin.

Avainsanat: , , ,

Valtuusmiesten työjärjestyksessä vuodelta 1915 on ohjeita kokouksista ja asioiden käsittelystä sekä valiokunnista. Julkaisuun sisältyy myös valtuusmiesten sihteerin ohjesääntö. Kunnanvaltuusmiehet olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä ja he…

Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1914. Nimi oli aikaisemmin Pohjois-Karjalan Hevosjalostusyhdistysten liitto. Vuonna 1914 liittoon kuului 13 yhdistystä.

Kutsu kansakoulunopettaja Antti Ryynäsen ja Fanny Sofia Molanderin vihkiäisiin.

Kutsu kauppias Idor Parviaisen hautajaisiin 6.1.1901.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1931

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1919-1920

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…

Avainsanat: ,

Kutsu Julius Grönroosin ja Betty Johanssonin vihkiäisiin.

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

J. K. V. T:n Julkaisu n:o 3.

Avainsanat: ,

Kutsu Elin Parviaisen hautajaisiin 10.12.1899.

Kansalaissodan päättymisen maakunnallinen 40-vuotisjuhla järjestettiin 15.5.1958. Ohjelmassa oli mm. seppeleiden lasku ja paraati. Esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: tervehdyssanat kansanedustaja Raino Hallberg, Joensuun mieslaulajat…

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus perustamisvuodesta 1928 vuoden 1929 loppuun.

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1917. Vuonna 1917 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.

Kutsu Elin Sofia Lipposen hautajaisiin.

Valamon luostari kuului 1900-luvun alussa Suomen kreikkalais-katoliseen kirkkokuntaan. Se sijaitsee saariryhmällä Laatokassa noin 40 km Sortavalasta. Sinne on voinut tehdä laivamatkoja ja tutustua luostarin elämään ja majoittua luostarin vieressä…

Sortavalan rahatoimikamarin ohjesäännnön on vahvistanut Keisarillisen Suomen Senaatti 20.2.1917, allekirjoittaja Karl Modeen.

Cederbergien sukuun liittyvä kirje ja lehtileike.

Avainsanat: , ,

Kutsu Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin vuosijuhlaan 1940

Avainsanat: ,

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä. Liitto perustettiin kotimaisen…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Kutsu Ada Johanna Fredrika Cederbergin hautajaisiin.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1933.

Joensuun musiikkiyhdistyksen (J.M.Y.) kuoroa johti J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Kutsu Johan Victor Mannelinin hautajaisiin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Smithin perheen osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
 
Koneluettavat metatiedot: