Kuvassa neljä sukupolvea vasemmalta Beata Siren, Sanni Weck sylissään Teuvo Mäkelä ja taustalla Teuvon äiti Elsbeth Mäkelä Umpimaan tilalla. Puuliiteri ja aitta näkyy taustalla.
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä (Madrigale und Caccien aus dem Codex Squarcialupi / Landino ... ; Geistliche Werke / Guillaume Dufay). - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14019
Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.
Neuwo-Kirja on uudistettu painos Jaakko Juteinin vuonna 1761 ilmestyneestä teoksesta Lyhykäinen Neuwo, Hywihin Ja Siiwollisihin Ihmisten Tapoin; Nuoruudelle. Kirjanen on Juteinin käytösopas nuorisolle. Siinä annetaan ohjeita puhumisesta ja…
Kirjailija, jonka teos Werthers nöjen, som yngling kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.
Christoph Friedrich Nicolai (18.3.1733 - 11.1.1811) oli yksi pohjoisen Saksan valistuskauden johtohahmoista. Hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa mm. G.E. Lessingin ja M.…
Ensimmäisessä kuvassa Reino Nieminen (vas.) ja Johan Nieminen esittelevät kalasaalista. Taustalla, aitan seinällä ovat kuivumassa kalaverkot. Toisessa kuvassa ovat Martti Salmi (vas.) ja Johan Nieminen. Kuvat otettu todennäköisesti…
Niilo Lehtisen (edessä vas. kaksi naista sylissään) läksiäistanssit Pukkilan työväentalolla 18.8.1929. Lehtinen muutti ensin Yhdysvaltoihin ja sitten Argentiinaan, jossa asuu edelleen Lehtinen-nimisiä henkilöitä.
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Tuulimylly, ns. harakkamylly, Metsämaan Korvenkylän Niittymäessä, muistitiedon mukaan 1860-luvulta. Siirretty Someron museoon 1964. Taustalla talon päärakennus.
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…
Ihmisiä Kanteleella Nikkilän pellolla n. 1930-luvun alkupuolella. Kuvassa oikealla on Elin Kajalo (o.s. Majander), joka ilmeisesti on tuonut iltapäiväkahvit pellolla työskentelevälle väelle.
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…
Nilakalla Rusinsaaren eteläpäässä kummelin äärellä Kaarina Grönvall ja maanviljelijä Pentti Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.10.1968.
Nilakan seudun metsätyönjohtajat kokouksessa. Kolmas vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Matti Paananen Reijo Saviranta ja Kaarlo Kiljander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.2.1968.
Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja muistoista taiteilijan Firenzen matkan ajalta. Käsin tehty kollaasi, sekatekniikka. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
