Aineistot (yhteensä 10713)

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta.  Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.

Avainsanat: , ,

Nimismiehen vastaanotto kunnantoimistolla. Takana kanslisti Laura Tuppurainen ja apulaisnimismies Veikko Heimonen. Asiakkaina vas. Erkki Lammenvaara ja Erkki Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.1.1971.

Timo Jäntti (oik.) oli hakemassa patruunoiden ostolupaa. Häntä palvelee Liisa Jääskeläinen. Nimismiehen vastaanotto entisessä Pirtolan kiinteistössä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.11.1978.

1968-10-01
Satakunnan Kansa -lehdessä 1.10.1968 julkaistu murrepakina.

1964-06-24
Satakunnan Kansa -lehdessä 24.6.1964 julkaistu murrepakina.

1950
Nivalan talo Piippolassa 1950-luvulla.

Nivalan talo 1940-50 -lukujen vaihteessa.

1932
Haanpäitä Piippolassa sijaitsevan Nivalan talon etukammarissa vuonna 1932.

1961-11-22
Satakunnan Kansa -lehdessä 22.11.1961 julkaistu murrepakina.

2009-12-14
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…

1932
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Noitaympyrä konekirjoitettuja käsikirjoitusliuskoja. Tekstissä on runsaasti lisäyksiä, muutoksia ja poistoja. Teksti alkaa liuskalta 71 ja päättyy liuskaan 133, josta on pyyhitty yli Pate Teikan itsemurha. Kaksi…

1899
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…

2004
Teos on taiteilijakirja. Osmo Jokinen (1938-1985) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kulttuurivaikuttaja, jonka vuonna 1964 ilmestynyt Nollapiste on suomalaisen avantgarderunon klassikko: kirja, jossa ei ole ainuttakaan sanaa, pelkkiä pisteitä.

Avainsanat:

2008
Noormarkun alue on muuttunut ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen myötä erämaasta eletyksi paikaksi. Se
on vähitellen tullut osaksi historiaa luonnon- ja kulttuurimai­semana. Historia antaa eletylle paikalle merkityksen. Noor­markku …

1994
Artikkeli julkaistu Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehden numerossa 5-6 / 1994, s. 147-161

Avainsanat:

1984
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.

9049 Import Harry Schauman's Bokhandel, Wasa
Ser. C. No. 16
Brefkort.
(Carte Postale.)
För skriftliga meddelanden
För adressen

Norra Vallgrundin ranta-aittoja Raippaluodossa
Sjöbodar vid Norra Vallgrund i Replot

2009
Teos on taiteilijakirja. Vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitettuja visuaalisia runoja. Tekstiä englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Musta selkä, kannet harmaata pahvia. - Painos 850 kappaletta.

Avainsanat:

1971
Teos on taiteilijakirja. Sisältää 50 pienennettyä sivua taiteilijan luonnoskirjoista. Lisäksi taiteilijan omia kommentteja teoksistaan.

Avainsanat:

2012, 2015
Nousiaisten pääkirjaston saatua uudet avarat tilat tien toiselta puolelta, vanha kirjastotila muutettiin auditorioksi.

Nousiaisten auditorio toimi paikallisena koulutus-, kokous- sekä erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Keittiötilassa pystyi…

2019 (kolme kuvaa), 2020
Auditorio purettiin rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi ja paikalle tuotiin Henrikin yhtenäiskoulun käyttöön moduulit. Moduulissa toimi metallityö- sekä kotitalousluokat. Myöhemmin tilaan sijoitettiin kunnan nuorisotila.

1983
Automuseo toimi entisessä meijerirakennuksessa Nummella.

2008
Itkukivi oli aikoinaan pitäjän naisten kokoontumispaikka, jossa he odottivat miestensä tuomioita läheiseltä käräjätalolta. Naiset itkivät kohtaloaan, josta siis kivi on saanut nimensä.

Avainsanat: ,

2009, 2016
Nousiaisten kirkolta pääsee Vanhaan Pappilaan kävelysiltaa pitkin. Silta ylittää Hirvijoen.

1978
Pyhän Henrikin kirkolta johtaa rappuset ja silta yli Hirvijoen, kohden Vanhaa pappilaa.

1984
Perheyritys on tunnettu munkkilana, josta sai maakunnan herkullisimpia munkkeja ja muita tuoreita leivonnaisia.

2008
Museon aitassa on järjestetty kesäisin eri teemoihin liittyviä näyttelyitä.

Vuonna 2008 esillä oli Nousiaisten osuusliikkeen historiaan liittyvä näyttely.

2010, 2011, 2012
Nousiaisten kotiseutumuseon päärakennus, Härjänsilmän Alitalo. Rakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

2012
Nousiaisten kunnan kuntosali toimi vuosia Kirkkotiellä, Puutyöliike J. Heikkilän omistamissa tiloissa.

2014
Nousiaisten vaakuna on Nousiaisten kunnan tunnus.

Vaakunan aihe viittaa Suomen ja 1200-luvulla rakennetun Nousiaisten kirkon suojeluspyhimykseen Pyhään Henrikiin, joka kuvataan vaakunassa polkemassa piispanistuimeltaan murhaajaansa…
 
Koneluettavat metatiedot: