Aineistot (yhteensä 10714)

1978
Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset olivat 18.10.1978. Liikenteen sujuvuutta parannettiin tällöin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevaloin. Kuvassa vas. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eero Mäkipää, kaupunginvaltuuston…

1977
Rauman- ja Ohikulkutien eritasoristeyksen vihkiäisiä vietettiin 5.10.1977. Kuvassa etualalla oik. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rauno Saari, valtuuston varapuheenjohtaja Jyrki Siura, kaupunginjohtaja Samuli Porsanger, valtuuston varapuheenjohtaja…

1974
Ensimmäiset Raisio-päivät järjestettiin kolmipäiväisenä tapahtumana 30.8.-1.9. Raision kaupungiksitulovuonna 1974. Kotiseutujuhlan teemana oli Raision juhlavuoden julisteen teksti ”Raisio, nuori kaupunki – vanhat perinteet”, joka korosti nuoren…

1974
1.1.1974 juhlittiin Raision kaupungin syntyä. Kello 23.20 alkanutta uudenvuoden vastaanottotilaisuutta saapui torille ja liikekeskuksen ylätasanteille seuraamaan tuhansia ihmisiä. Tilaisuudessa esiintyivät Raision VPK:n soittokunta sekä Raision…

Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.

1955
Raision kirkon 650-vuotisjuhlasta vuonna 1955 muodostui unohtumaton juhlapäivä, sillä tasavallan presidentti J. K. Paasikivi puolisoineen osallistuivat 21. päivänä elokuuta pidettyyn juhlajumalanpalvelukseen ja kirkkokahville kunnantalolle.…

Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…

Avainsanat:

2000
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…

2001
Hintsan kartano oli kauppias Matts Cavenin omistuksessa vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema. Caven…

2017
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…

1993
Vanhaan ja uuteen kuva- aineistoon perustuva läpileikkaus euralaisen
kylämaiseman muuttumisesta ja kehittymisestä
noin sadan vuoden ajalta. 293 kuvaa selitysteksteineen.

Avainsanat: ,

1973
Tämä kirja kertoo Eurasta. Vauraan maatalouden ja voimakkaan suurteollisuuden kunnasta. Teoksen sivuilta löytää näkymiä ja havaintoja, joita ei aina osu ohikulki­jan silmään - ellei pysäytä ajokkiaan ja kurkista miltä maisema näyttää…

2005
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…

1909
Teoksessa kuvataan Kuhmoniemen (nykyisin Kuhmo) vaiheita vuodesta 1753, jolloin Kuhmoniemestä tuli oma kappeliseurakuntansa ja se sai oman papin, vuoteen 1905 saakka. Kirjan näkökulma on seurakuntakeskeinen, mutta siinä kuvaillaan myös yleisemmin…

1885
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…

1885
Teoksessa on tarkkoja historiallisia kuvauksia Kajaanin kaupungin vaiheista vuosilta 1651-1700 ja 1723-1809. Kaupungin perustaminen, kaupunkilaisten elinkeinot eri aikoina, hallinnolliset asiat sekä koulun ja kirkon vaiheet kaupungissa on käyty läpi…

1887
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…

1870
Teos kertoo Oulun läänin sotatapahtumista kuningas Gustaw III:n aikana 1700-luvun loppupuolella. Kirjassa kuvaillaan myös Kainuun alueen sotatoimia.

1867
Teoksessa kuvaillaan Kajaanin läänin vaiheita 1600- ja 1700-luvuilla. Teos alkaa Kajaanin läänin asuttamisesta ja kaupungin perustamisesta. Siinä kerrotaan myös kaupankäynnistä, sodista ja läänin asukkaiden koettelemuksista köyhyyden…

1990-luku
Härkämäen lähikirjasto perustettiin Härkämäen lähiöön, kerrostalojen keskelle 1981. Kirjasto lakkautettiin 2008.

1891
Kasimir Leinon juhlaruno Kuopion laulu- ja soittojuhlaan 1891.

1893
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Väljemmillä vesillä: Elämän laulu, Kuin leikkii lämmin säde suvipäivän, Väsyksissä.

Avainsanat: ,

1894
Kasimir Leinon juhlaruno Vaasan laulu- ja soittojuhlille 18-21.6.1894.

1886
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runokokeita: Alppilassa, Jumalan kestit, Kevään orvokille, Kohtalon paino, Kuutamalla, Laulajan haudalla, Lukijalle, Ne kätken mä rinnassain, Neidon silmä, Sääliä sekin, Totuutta huudat, Ämmä-koskella.

Avainsanat: , ,

1899
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.

Avainsanat: ,

1890
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…

1894
Kasimir Leinon sanoittama kantaatti tohtorin- ja maisterinvihkijäisiin vuonna 1894. Kantaatin sävelsi Jean Sibelius.

1898
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.

Avainsanat: ,

1889
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.

Nummen sivukirjasto on perustettu 1910. Se kuului silloin Kaarinan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä 1939 alue liitettiin Turkuun. Kirjasto sijaitsi yksityisen omistamassa puutalossa Chorellinkadulla. Kirjastolla oli käytössä alakerrassa n.150…

1996
Vasaramäen lähikirjaston sisätiloja ja sisäänkäynti kuvattuna 1996. Vasaramäen kirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.

1961
Vasaramäen sivukirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.

Nummen lähikirjasto rakennettiin 1973 kiinteistöyhtiöksi, josta kaupungin omistama eli kirjaston osuus oli 75%. Rakennus suunniteltiin alusta asti kirjastoksi. Arkkitehtitoimisto Olli Vahtera, rakennuksen rakensi Ruola oy. Mukana suunnittelussa oli…

Ilpoisten kirjasto rakennettiin Ilpoisten lähiöön 1976. Kirjasto on edelleen toiminnassa.

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1986

Moision kirjasto toimi samassa rakennuksessa Moision alakoulun kanssa. Kirjaston käytössä oli 63 neliötä. Kirjasto lakkautettiin 2014.

Lausteen kirjasto sijaitsee Lausteen lähiössä ja se perustettiin 1976. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen Lausteen alakoulun kanssa. Kirjasto on edelleen toiminnassa.

Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…
 
Koneluettavat metatiedot: