Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset olivat 18.10.1978. Liikenteen sujuvuutta parannettiin tällöin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevaloin. Kuvassa vas. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eero Mäkipää, kaupunginvaltuuston…
Ensimmäiset Raisio-päivät järjestettiin kolmipäiväisenä tapahtumana 30.8.-1.9. Raision kaupungiksitulovuonna 1974. Kotiseutujuhlan teemana oli Raision juhlavuoden julisteen teksti ”Raisio, nuori kaupunki – vanhat perinteet”, joka korosti nuoren…
1.1.1974 juhlittiin Raision kaupungin syntyä. Kello 23.20 alkanutta uudenvuoden vastaanottotilaisuutta saapui torille ja liikekeskuksen ylätasanteille seuraamaan tuhansia ihmisiä. Tilaisuudessa esiintyivät Raision VPK:n soittokunta sekä Raision…
Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.
Raision kirkon 650-vuotisjuhlasta vuonna 1955 muodostui unohtumaton juhlapäivä, sillä tasavallan presidentti J. K. Paasikivi puolisoineen osallistuivat 21. päivänä elokuuta pidettyyn juhlajumalanpalvelukseen ja kirkkokahville kunnantalolle.…
Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…
Hintsan kartano oli kauppias Matts Cavenin omistuksessa vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema. Caven…
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…
Vanhaan ja uuteen kuva- aineistoon perustuva läpileikkaus euralaisen
kylämaiseman muuttumisesta ja kehittymisestä
noin sadan vuoden ajalta. 293 kuvaa selitysteksteineen.
Tämä kirja kertoo Eurasta. Vauraan maatalouden ja voimakkaan suurteollisuuden kunnasta. Teoksen sivuilta löytää näkymiä ja havaintoja, joita ei aina osu ohikulkijan silmään - ellei pysäytä ajokkiaan ja kurkista miltä maisema näyttää…
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…
Teoksessa kuvataan Kuhmoniemen (nykyisin Kuhmo) vaiheita vuodesta 1753, jolloin Kuhmoniemestä tuli oma kappeliseurakuntansa ja se sai oman papin, vuoteen 1905 saakka. Kirjan näkökulma on seurakuntakeskeinen, mutta siinä kuvaillaan myös yleisemmin…
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…
Teoksessa on tarkkoja historiallisia kuvauksia Kajaanin kaupungin vaiheista vuosilta 1651-1700 ja 1723-1809. Kaupungin perustaminen, kaupunkilaisten elinkeinot eri aikoina, hallinnolliset asiat sekä koulun ja kirkon vaiheet kaupungissa on käyty läpi…
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…
Teoksessa kuvaillaan Kajaanin läänin vaiheita 1600- ja 1700-luvuilla. Teos alkaa Kajaanin läänin asuttamisesta ja kaupungin perustamisesta. Siinä kerrotaan myös kaupankäynnistä, sodista ja läänin asukkaiden koettelemuksista köyhyyden…
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.
Nummen sivukirjasto on perustettu 1910. Se kuului silloin Kaarinan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä 1939 alue liitettiin Turkuun. Kirjasto sijaitsi yksityisen omistamassa puutalossa Chorellinkadulla. Kirjastolla oli käytössä alakerrassa n.150…
Vasaramäen lähikirjaston sisätiloja ja sisäänkäynti kuvattuna 1996. Vasaramäen kirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.
Vasaramäen sivukirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.
Nummen lähikirjasto rakennettiin 1973 kiinteistöyhtiöksi, josta kaupungin omistama eli kirjaston osuus oli 75%. Rakennus suunniteltiin alusta asti kirjastoksi. Arkkitehtitoimisto Olli Vahtera, rakennuksen rakensi Ruola oy. Mukana suunnittelussa oli…
Lausteen kirjasto sijaitsee Lausteen lähiössä ja se perustettiin 1976. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen Lausteen alakoulun kanssa. Kirjasto on edelleen toiminnassa.
Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…