Aineistot (yhteensä 10716)

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkalassa pyykillä n. 1930. Kuvaaja ei tiedossa.

2008
Teos on taiteilijakirja. "Pelikorttikirja on käsinsidottu kirja, joka on tehty vanhasta korttipakasta. Pelikortteja on työstetty sekatekniikalla maalaten ja piirtäen. Yhteen liimattu ja ommeltu korttipakka aukeaa tietyistä kohdista niin, että aukeama…

Avainsanat:

1930-luku
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.

Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa lyhteille Oksan pellolla.
Toisessa kuvassa on kaksi hevoskuormaa ja perhettä. Edessä vasemmalla Nikanor Nordqvit (myöhemmin Oksa).
Kolmannessa kuvassa pellavan loukutusta Savijoen Eerolassa n. 1925. Kuvasta…

Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).

1989
Pellinen murtautui Iivari Kangasniemen varastoon ja anasti aseen, kaikki patruunat ja ruokaa. Magga Kitti oli Kangasniemellä piikana. Hän oli saamenkielinen, mutta osasi myös suomea. Joskus joku suomen sana oli kuitenkin hukassa. Tarina kertoo, että…

2014-08-4
Pellisellä oli kesällä 1953 "iso pyörä lähtenyt heittämään". Etualan matkustajakodin vävy oli lähtenyt saattelemaan Morgamin latvoilta Pellistä hoitoon. Saattomatkalla Pellinen oli alkanut riehua matkustajakodissa ja puukottanut erästä isäntää, jonka…

Pellonpää. Keitele, Hamula. Tilalla sijaitseva luhtiaitta on rakennettu 1834. Aitta on merkitty Pohjois-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon seutukaavaliiton sekä Kuopion museon tekemään kulttuurihistorialliseti arvokkaiden rakennusten luetteloon.

Pellonpään isäntäväki emäntä Sirkka ja isäntä Esko Ikäläinen rantamajan viihtyisissä tiloissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.7.1974.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Peltoahon aittarakennus 1968.

Peltoahon Maikki Pulkkinen käymässä kirkolla. Taustalla näkyy vanha kunnantalo. Kuva Erkki Pulkkinen. Vuosiluku ei tiedossa.

Kuvissa Eskolan talon väki on peltotöissä Pukkilan Syvänojalla 1920-luvulla. Taustalla näkyy ilmeisesti Hyrylänmäki.

Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa sirpillä.
Toisessa kuvassa pellavan keruussa on vasemmalta Viivi, Teuvo, Elsa ja Elsbeth Mäkelä.
Kolmannessa kuvassa ollaan Umpimaan heinäpellolla. Taustalla näkyy vanha navetta.

1994
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja kuvitetussa vanerikotelossa. Kirjan ideana antiikin Penelope sovitettuna "paperinukeksi", jonka voi vaatettaa uudelleen ja uudelleen, "keep weaving".

1950-luku
Penkki (1_177 Honkajoki). Yleensä talojen tuvassa oleva selkänojallinen penkki. Valmistettu puusta, maalattu tummaksi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Penkki (1_223 Honkajoki). Puusta tehty, pitkä ja massiivinen. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Pentti Haanpää.

Pentti Haanpää.

1953
Kirjailija Pentti Haanpää vuonna 1953.

1927
Nuori Pentti Haanpää Suomalaisia kirjailijoita -teoksessa. Kuva on otettu vuonna 1927.

1927
Pentti Haanpää vuonna 1927.

1928
Kirjailija Pentti Haanpää Oulussa vuonna 1928.

1953
Kirjailija Pentti Haanpää vuonna 1953. Kuva on otettu Oulussa.

8.10.1955
Pentti Haanpää on löytynyt 8.10.1955.

1951
Pentti Haanpää hillasuolla Korpelaisessa vuonna 1951.

1938
Pentti Haanpää ja Aili Karjalainen vuonna 1938 Piippolassa, Leskelän kylässä.

1938
Kirjailija Pentti Haanpää tulevan vaimonsa Ailin kanssa vuonna 1938.

1951
Pentti Haanpää ja Eino Kauppinen vuonna 1951.

1953
Pentti Haanpää ja Ilkka Tabell vuonna 1953. Iikan tekemä "vapaudenpatsas".

Pentti ja Elsa Haanpää sekä Korpelaisen naapureita.
 
Koneluettavat metatiedot: