Digitoitu dokumentti on muistivihko, jossa on käsin kirjoitettuna erilaisia tilastoja. Pentti Haanpää merkitsi muistiin erilaisia henkilökohtaisia tilastoja, jotka käsittelivät hänen ajankäyttöään, pelitilastoja, hiihtotuloksia jne.Laajuus 14…
Sadas tilatankki asennettiin Päivölän maitohuoneeseen. Tilan emäntä Toini Jääskeläinen sai käyttöohjeita asentaja Pentti Saastamoiselta (vas.) ja ylimeijeristi Erkki Taarastilta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.1.1972.
Teos on taiteilijakirja. Pienen teoksen läpikuultavilla sivuilla leikitellään vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitetulla sanalla: t Ím. Uniikkiteos, taiteilijan signeeraama.
Teos on taiteilijakirja, "pläräri". Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu liikkuvia kuvia, lehtiä voi selata sekä oikeaan että vasempaan suuntaan. Mustavalkoisten valokuvien kohteena on nuori nainen. Teos perustuu…
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kokoelman sekatekniikalla tehtyjä piirustuksia. Toimittanut André Lemos. Teoksen nimi on otettu runoilija Walt Whitmanilta. Kustantanut: Opuntia Books. Rajattu painos, 100 kpl.
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. - Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.
Ensimmäisestä kuvasta on eturivistä tunnistettu kirkkoherra W. A. Urhonen (vas), Saara Urhonen, Ellen Piirola (6. vas.), Eino Piirola ja Reino Jäppinen (3.oik.). Toisessa rivissä ovat Helly Järvelä (4. vas.) ja mahdollisesti Aila Greijula. Kuvan…
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Pukkilan kunnankirjaston toimintakertomus vuodelta 1936. Johtokuntaan kuuluivat kansakouluopettaja J.G. Vuorela, kirkkoherra T.E. Aaltio, opettajatar Tellervo Tenhola ja kutojatar Impi Laine. Kirjasto toimi tulloin Karilan talon salissa.…
Pukkilan Mieskuoron sihteerin Pentti Melan laatima toimintakertomus vuodelta 1960. Huomaa myös sitä ennen oleva sivu: tuon kokouksen aiheena on ollut torvisoittokunnan puhaltimien sijoituspaikka.
Kansaneläkelaitoksella on toimistopäivä kerran viikossa myös Keiteleellä, jossa asioimassa vasemmalta Toini Raitala ja Sinikka Tapiainen sekä lapset Tatu, Jouni, ja Tomi. Virkailijat ovat Matti Pietikäinen ja Riitta Mönkkönen. Pielaveden ja Keiteleen…
Toimittaja Vellamo Paanasen 60-vuotispäivät seurakuntatalolla. Onnittelemassa Keiteleen Kotiseutuyhdistyksen edustajina Vilho Mikkonen ja Erkki Soini. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.2.1974.
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijan itse sitoma teos mustassa kotelossa. Teoksen pääväri on musta. Lumppupaperille kuparilta vedostetut kuviot; etsaus, väritelaus. Itse tehdyt ja värjätyt paperit. - Paperissa ja vedosviivoissa helmiäisjauhetta…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Toivo Kampin hevosten esittelyä (2_2 Honkajoki, Pukarankylä). Neljä hevosta esittelijöineen Hautaniemen (Kampin) talon edustalla. Henkilöt vasemmalta: Juho Kaunismäki, kaksi Kampin tytärtä ja Toivo Kamppi. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1943. Kuva…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset…