Aineistot (yhteensä 10734)

1927
Digitoitu dokumentti on muistivihko, jossa on käsin kirjoitettuna erilaisia tilastoja. Pentti Haanpää merkitsi muistiin erilaisia henkilökohtaisia tilastoja, jotka käsittelivät hänen ajankäyttöään, pelitilastoja, hiihtotuloksia jne.Laajuus 14…

Sadas tilatankki asennettiin Päivölän maitohuoneeseen. Tilan emäntä Toini Jääskeläinen sai käyttöohjeita asentaja Pentti Saastamoiselta (vas.) ja ylimeijeristi Erkki Taarastilta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.1.1972.

Pukkilan Liikenteen linja-auto tilausajossa Lapissa 1950-luvun lopussa.

Tilausmatkalla Porvoosta Mikkeliin Lehtisen ensimmäisellä autolla 1920-luvun alussa. Arvi Lehtinen lisää vettä jäähdyttäjään.

1806
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

2014
Teos on taiteilijakirja. Pienen teoksen läpikuultavilla sivuilla leikitellään vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitetulla sanalla: t Ím. Uniikkiteos, taiteilijan signeeraama.

2007
Teos on taiteilijakirja, "pläräri". Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu liikkuvia kuvia, lehtiä voi selata sekä oikeaan että vasempaan suuntaan. Mustavalkoisten valokuvien kohteena on nuori nainen. Teos perustuu…

1984
Kirja kertoo Tissarin alueesta ja sen lähiympäristöstä entisaikaan, sekä ihmisistä, heidän elämästään, elinkeinoistaan ja työtavoistaan.

2010
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kokoelman sekatekniikalla tehtyjä piirustuksia. Toimittanut André Lemos. Teoksen nimi on otettu runoilija Walt Whitmanilta. Kustantanut: Opuntia Books. Rajattu painos, 100 kpl.

Avainsanat:

1959-04-24
Satakunnan Kansa -lehdessä 24.4.1959 julkaistu murrepakina.

2005
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…

1974-01-2
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…

2012
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. Käsitetaidetta.

Avainsanat:

2014
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.

Avainsanat:

Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. - Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.

Avainsanat:

1960-02-24
Satakunnan Kansa -lehdessä 24.2.1960 julkaistu murrepakina.

Ensimmäisestä kuvasta on eturivistä tunnistettu kirkkoherra W. A. Urhonen (vas), Saara Urhonen, Ellen Piirola (6. vas.), Eino Piirola ja Reino Jäppinen (3.oik.). Toisessa rivissä ovat Helly Järvelä (4. vas.) ja mahdollisesti Aila Greijula. Kuvan…

1933
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…

Pukkilan kunnankirjaston toimintakertomus vuodelta 1936. Johtokuntaan kuuluivat kansakouluopettaja J.G. Vuorela, kirkkoherra T.E. Aaltio, opettajatar Tellervo Tenhola ja kutojatar Impi Laine. Kirjasto toimi tulloin Karilan talon salissa.…

Pukkilan Mieskuoron sihteerin Pentti Melan laatima toimintakertomus vuodelta 1960. Huomaa myös sitä ennen oleva sivu: tuon kokouksen aiheena on ollut torvisoittokunnan puhaltimien sijoituspaikka.

Kansaneläkelaitoksella on toimistopäivä kerran viikossa myös Keiteleellä, jossa asioimassa vasemmalta Toini Raitala ja Sinikka Tapiainen sekä lapset Tatu, Jouni, ja Tomi. Virkailijat ovat Matti Pietikäinen ja Riitta Mönkkönen. Pielaveden ja Keiteleen…

Toimittaja Vellamo Paanasen 60-vuotispäivät seurakuntatalolla. Onnittelemassa Keiteleen Kotiseutuyhdistyksen edustajina Vilho Mikkonen ja Erkki Soini. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.2.1974.

1999
Tiivistelmä Toimivat kylät -hankkeen puitteissa laadituista kyläsuunnitelmista ja hankkeen aikana esille nousseista asioista.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijan itse sitoma teos mustassa kotelossa. Teoksen pääväri on musta. Lumppupaperille kuparilta vedostetut kuviot; etsaus, väritelaus. Itse tehdyt ja värjätyt paperit. - Paperissa ja vedosviivoissa helmiäisjauhetta…

Avainsanat:

1984
Teos on taiteilijakirja. Teos on tehty Maaria Wirkkalan toiseen näyttelyyn. Teoksen sivuille on liimattu kuvia ja mm. ruusun terälehtiä.

Avainsanat:

Toini ja Heino Junno, kuvanveistäjä Tapio Junnon vanhemmat. Tapio Junno on veistänyt Pentti Haanpään muistomerkin.

Lehmisavuilla karkotettiin lypsyaikaan lehmiä kiusaavat hyttyset ja paarmat. Lypsyllä Toini ja Ida Leinonen. Alkuperäinen kuva Toini Leinonen.

Toini Raitala. Osuuskauppa Nilakassa baarin pitäjänä ja sen jälkeen kansakoulun keittolaan hoitajaksi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.12.1967.

1974
Teos on taiteilijakirja. Sisältää piirroksia, joiden mallina on ollut Outi Heiskanen.

Avainsanat:

Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…

1943
Toivo Kampin hevosten esittelyä (2_2 Honkajoki, Pukarankylä). Neljä hevosta esittelijöineen Hautaniemen (Kampin) talon edustalla. Henkilöt vasemmalta: Juho Kaunismäki, kaksi Kampin tytärtä ja Toivo Kamppi. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1943. Kuva…

Toivo Nuutinen ja iso 7 kg hauki. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.10.1972.

1957-02-02
Satakunnan Kansa -lehdessä 2.2.1957 julkaistu murrepakina.

Esite sisältää Tolvajärven matkailu- ja retkeilykohteita. Korpiselässä sijaitseva Tolvajärvi kuului Korpiselän pitäjään Laatokan Karjalassa.

Avainsanat: , , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

1913-1918
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset…

Torikeskuksen kioskissa toimivat Eila ja Osmo Pullin kioski, Ritva ja Jaakko Varjosen grillikioski ja Aili Niemisen kukkakauppa. Kuva on 1970-luvulta.
 
Koneluettavat metatiedot: