Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…
Kiviniemen paikalla 1950-luvulla asunut Häkkisen perhe. Vasemmalta Reino, Kaarina, Aili, Iida ja Marju Häkkinen, Mooses Tossavainen, Pentti, Sirkka Vieno, Olavi ja Kauko (Pienin) Häkkinen. Kuva Reino Häkkinen.
Martta Sonninen (myöh. Vänttinen) s. 1917 häkäpönttöauton edessä. Häkäpönttöauton pääasiallinen polttoine oli puupilke. SA55015 viittaa Suomen armeijan autoon.
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Hajalle mennyt suku käsikirjoituksen konekirjoitusliuskoilla. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.Novelli ironisoi herrasväen sukukokouksia. Haanpää on sijoittanut tapahtumat talonpoikais- ja…
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…
Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista. Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…
Hilari Hautalan ja Mandi Sävelkorven häät Taka-Hautalassa Naarkoskella vuonna 1908. Nuorenparin vihki Pukkilan kirkkoherra Iivari Wallenius (kuvassa morsiamen ja sulhasen välissä). Edessä vasemmalla torvi sylissä istuu kanttori J.V. Marttinen.
Haastattelu radio-ohjelmaan Asumisen linjat käynnissä. Vasemmalta Antti Keränen, Reino Saastamoinen, Markku Möttönen, Aarne Saastamoinen ja Osmo Kärkkäinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.2.1976.
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio…
Teos on taiteilijakirja. Teos kuuluu sarjaan Sekametsäkirjasto ja on muodoltaan avattava kirja. Materiaalina ajopuu, 6 "lehteä" kirveellä halkaistu. Selkämateriaali nahka. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
