Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…
Ilmoitus kauppias Jacob Gustaf Cederbergin kuolemasta. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) oli kotoisin Pietarsaaresta. Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin. Sittemmin hän toimi Penttilän lastauspaikan hoitajana ja…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Sarjaohjelmaan on listattu kevät- ja syyskierroksen joukkueita: JoPS, Kajastus, SaPKo, MyPa, PaSa, SiU ja JoKa. Etu-ja takakannessa mainostavat Joenkulta, Kultasilta, Joensuun Tapetti ja Väri, Halosen lihajalosteet, Pukinetalo Kähkönen ja Joensuun…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Käsiohjelma Maikki Järnefeltin juhlakonserttiin 22.5.1927 Joensuussa. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta…
Kutsu Arvid Järnefeltin ja Emmy (Emilia Fredrika, 1865—1937) Parviaisen vihkiäisiin. Emilia Parviaisen isä Mikko Parviainen oli joensuulaisen Petter Parviaisen veli. Kirjailija Arvid Järnefelt (1861—1932) asui Jyväskylässä.
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Kutsu Hannes Winter ja Aina Cederbergin vihkiäisiin. Gustaf Johannes eli Hannes Winter toimi mm. Sortavalan sairaalan lääkärinä. Hän oli erittäin tunnettu taitavana kirurgina. Aina oli kauppias C. G. Cederbergin lapsenlapsi. Vihkiäisiä vietettiin…
Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…
Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1918. Vuonna 1918 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia…
Joensuun Teatteri esitti näytäntökaudella 1944-45 Eugene O'Neillin näytelmää Oi, nuoruus. Näytelmän käsiohjelmassa on myös teatterin näyttelijöiden kuvia.
Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Hällströmien sisarusten perustama kaupungin köyhien tyttöjen koulu lakkautettiin tarpeettomana vuonna 1875. Tuolloin kaupunkiin saatiin kansakoulu. Viisi vuotta myöhemmin koulu avattiin kuitenkin uudelleen, nyt käsityökouluna. Vuonna 1909 vastuun…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
