Kutsu Liina (Karolina Maria) Parviaisen ja apteekkari Oskar Oppmanin vihkiäisiin 30.12.1886. Liina oli kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies Petter Parviaisen (1824–92) tytär.
Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1934, joka oli yhdistyksen 25. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin 29.3.1909.Alussa on selostus Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen 25-vuotisesta toiminnasta sekä…
Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…
Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.
Kutsu kauppaneuvos Petter Parviaisen hautajaisiin.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Kutsu Wilhelm Granskogin hautajaisiin. Granskog oli Joensuun raittiusseuran kantavia voimia sekä Joensuun Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen perustajia.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Norjalaissyntyinen Olaf Bülow vaikutti 1900-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Hän perusti Kotkan lähelle Stockforsin kartanon maille puuhiomon, joka oli aikoinaan Suomen suurin.
Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Nurmeksen ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1904 toiminnasta. Osuusmeijeriliiton…
Ida Emilia Aalberg (1857—1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874—1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija. Aalberg oli paitsi suomenkielisen…
Suomalaisuuden Liiton Joensuun Näytelmäseuran jäsenkirjasta löytyy nimi Aino Pakarinen. Jäsenkirjan ovat allekirjoittaneet johtokunnan puolesta Niilo E. Lampinen ja T. Kuivalainen.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Yleinen kutsunta asevelvollisuuden täyttämiseen ja arvanheittoon astumista varten vakinaiseen palvelukseen tahi reserviin 1898.Pienpainatteessa on kylittäin listattu ne, joita kutsunnat koskevat.
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Joensuuhun perustettiin vuonna 1906 kahdeksanluokkainen reaaliyhteiskoulu. Sen toiminta alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta seuraavan vuonna. Uusi Wivi Lönnin suunnittelema koulutalo valmistui vuonna 1912 Koulukadun ja Papinkadun kulmaan. Ensimmäiset…
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1916. Vuonna 1916 liittoon kuului 16 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Hevoskasvatusyhdistys Pohjois-Karjalan Hippos -yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 26.3.1900. Yhdistyksen toimiala käsitti Karjalan osan Kuopion lääniä ja sen tarkoituksena oli siitoseläimiksi kelvollisten hevosten systemaattinen valikoiminen ja niistä…
Joensuun kaupungin satamajärjestys vuodelta 1897 sisältää säännöt satamassa liikennöiville laivoille, tavaroiden purkamiseen ja lastaamiseen sekä sekä säännöt satamapäälliköille: tuulaakikirjurille ja satamamestarille. Julkaisu sisältää myös taksat,…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
