Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Taiteilija Martti Paananen sai kukkakimpun veljentyttäreltään Eeva Maritalta. Laulutaiteilija Martti Paanasen konsertti Keiteleen kirkossa. Säesti kanttori-urkuri Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.
Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus sisällissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi…
Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas…
Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut…
Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna…
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa.…
Matti Åkergrenin suunnittelema Pukkilan kirkko valmistui vuonna 1814. Rakennus peruskorjattiin sata vuotta myöhemmin, vuonna 1914 Ilmo Launiksen laatiman suunnitelman mukaan. Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Vilho Sjöström. Saarnastuoli…
Pukkilan uuden kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1814. Savijoella sijainneen, vuonna 1606 rakennetun vanhan kirkon tavara, jolle ei ollut käyttöä uudessa kirkossa huutokaupattiin 18.10.1814. Huutokaupan tuotto oli 135 ruplaa ja 86 kopeekkaa.…
Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu…
Hämeenlinnan ortodoksisen sotilaskirkon paikka oli merkitty jo Georg Wileniuksen vuonna 1868 laatimaan asemakaavaan, jonka senaatti hyväksyi vuonna 1872. Tässä kaavassa Pikkutorin keskelle oli merkitty paikka venäläiselle kirkolle, jota ympäröi…
Seurakuntatalon vihkiäisjuhlan jumalanpalvelus. Vasemmalta rovasti Paavo Kuoppala ja lääninrovasti V. J. Malmivaara. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1973.
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan…
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan…
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on…
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä…