Aineistot (yhteensä 10753)

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä. Liitto perustettiin kotimaisen…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Kutsu Ada Johanna Fredrika Cederbergin hautajaisiin.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1933.

Joensuun musiikkiyhdistyksen (J.M.Y.) kuoroa johti J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Kutsu Johan Victor Mannelinin hautajaisiin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Smithin perheen osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Ilosaareen vuonna 1955 avatun Karjalantalon Pikkujoulujunassa esiintyi avajaisvuonna Niilo Tarvajärvi. Samalla pyydettiin ehdotuksia kaupungin uudeksi vaakunaksi. Uusi, Toivo Vuorelan suunnittelema vaakuna hyväksyttiin käyttöön vuonna 1957.

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.

Avainsanat: , ,

Kutsu Karolina Tuhkasen hautajaisiin.

Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…

Avainsanat: ,

Thilda Beyrathin kortti Emilia Hällströmille. Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Kutsu Maria Kristina Neppenströmin hautajaisiin.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Kutsu Axel Alfthansin ja Berta Nysténin vihkiäisiin.

Joensuun kaupungin metsälautakunnan ohjesäännön allekirjoittivat vuonna 1917 Oskari Lavola ja Niilo E. Lampinen.

Kutsu Olga Hellsténin ja kaupunginviskaali Arthur Fabritiuksen vihkiäisiin.

Avainsanat: ,

Kutsu Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen perheiltamaan sekä pikkujouluun.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.

Avainsanat: ,

Ilmoitus Olga Maria Karolina Hällströmin kuolemasta.

Joensuun kaupungin maistraatin työjärjestys

Avainsanat: ,

Kutsu Wihelmina Ikosen ja Erik Heikkisen vihkiäisiin.

Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…

Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…

Avainsanat:

Ilmoitus kauppaneuvos Frithiof Napoleon Neppenströmin kuolemasta.

Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Tässä torinkulman risteyksessä sijainneessa rakennuksessa on tehty kauppaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Kirjojen lainausohjeet Pyhäselän kunnan kantakirjaston ja Hammaslahden kantakirjaston kirjassa Sinclair, Upton: Chikago (WSOY).

Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.

Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Taipaleen ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1905 toiminnasta.Osuusmeijeriliiton…

Kutsu Hilda Maria Olsonin ja Herman David Hirnin vihkiäisiin.

Sinetti on peräisin vuonna 1841 painetusta kirjasta.

Avainsanat: ,

Joensuun Kokoomuksen naiset esittelivät vanhoja asuja vuonna 1950 Pielishovissa. Jns:n seutukirjaston maakuntaosaston arkistossa on valokuvasarja ko. tapahtuman muotinäytöksestä. Näiden kuvien suoja-aika on kuitenkin vielä voimassa.

Avainsanat: ,

Kutsu Vivi Winterin ja insinööri Gustaf Eklundh vihkiäisiin. Gustaf Eklundh oli ruotsalaistaustainen insinööri ja teollisuusmies, joka nai serkkunsa Viwin.

Kutsu Thekla Europaeuksen ja Anton Rikströmin (myöh. Valtavuo) vihkiäisiin.

Joensuun vapaaehtoisen palokunnan säännöt vuodelta 1921.
 
Koneluettavat metatiedot: