Aineistot (yhteensä 10753)

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

2011
Teos on taiteilijakirja. Litografiateknikkalla japanilaiselle shoji-paperille tehtyjä humoristisia kuvia. Värit valkoinen, musta ja punainen. Kansien kulmat pyöristetty. Ex. 5/8.

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1994

2022
Teos on taiteilijakirja. Opus 75. Haitarikirjamuotoinen valokuvateos. Signeerattu ja numeroitu kappale (16/40).

Avainsanat:

Auto vasten petäjää Hamulassa. Kaksi nuorukaista loukkaantui lievästi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.7.1967.

Kuva on otettu Kirkonkylän koulun takana olevalla asuntoalueella. Koulurakennus näkyy taustalla. Kuorma-auton nokalla istuu Juho Ahola.

Avainsanat:

Raudoitushommissa vasemmalta Eero Rahikainen, Veikko Pulkkinen, Aarne Kähärä ja Onni Dianoff. Automaattikeskuksen pitäisi olla valmiina 12.2.1979. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.9.1978.

1974
Raisio tunnetaan myös maailman suurimmasta vaihtolavalaitteiden valmistajasta Cargotec Finland Oy:stä, joka tunnettiin aikaisemmin Autolava Oy:nä ja Multilift Oy:nä. Autolavan toiminta siirtyi Naantalista Raisioon, Nesteentien varrelle rakennettuihin…

Avainsanat:

Kuvassa vasemmalla Vehmaan osuuskaupan Republic-auto, vuosimallia 1922. Autossa oli täyskumirenkaat.

Autoilijat Väinö Miettinen Kuopiosta (vas.) ja Santeri Turunen Keiteleeltä odottelemassa koulun loppumista ja oppilaiden kuljettamista koteihinsa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1967.

1940-luvun lopulla, ilmeisesti vuonna 1949 otetussa kuvassa Esko Hämäläinen kokeilee leikkiautoa, joka teetettiin kymmenkunta vuotta aiemmin Veijo-veljelle mäntsäläläisessä pajassa. Hämäläisen veljesten koti oli Savijoen Kukonkorvessa.

Avainsanat:

Vuonamossa auto-onnettomuus. Emäntä Rauha Nuutinen joutui sairaalaan, isäntä Erkki ja molemmat pojat säilyivät vammoitta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.6.1967.

Kevätauringon sulatettua lunta auran kärki oli painunut hiekkaan ja TVH:n (Tie- ja vesirakennushallitus) auton alle.

2011-12-18
Suomen Matkailuliiton omistama Aurinkolaiva liikennöi 1950-luvulla muutaman vuoden Inarijärvellä Koppelon ja Inarin kirkonkylän välistä reittiä. Laiva oli vastaavankokoinen kuin sisämaassa liikennöivät laivat yleensä olivat, n. 30 metriä pitkä ja 7…

2012-01-9
Isoisäni Matti Kiviniemi toimi Aurinkolaivan kapteenina ja minäkin pääsin Armin kanssa monesti laivamatkalle. Sisävesiliikenteeseen rakennettu laiva oli tuotu etelästä. Laivaliikennöintiä varten Junnu-Matin rantaan oli rakennettu tie ja…

Aune Lehtimäki polkupyöränsä kanssa. Pyörä maksoi 1750 markkaa.

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

1930-luku
Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti…

1928-1933
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…

1920-luku
Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia,…

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti…

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

1910-luku
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan…

1930-luku
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…

1920-luku
Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista…

1930-luku
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…

1920-luku
Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut…

1930-luku
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa.…

Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli…

1920-luku
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen…

1930-luku
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista…

1912
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen…

1920-luku
Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja…

1920-luku
Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa…

1920-luku
Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli…

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

1930-luku
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…

1890-luku
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle…
 
Koneluettavat metatiedot: