Aineistot (yhteensä 10697)

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

2014-10-30
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.

1937
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Hajalle mennyt suku käsikirjoituksen konekirjoitusliuskoilla. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.Novelli ironisoi herrasväen sukukokouksia. Haanpää on sijoittanut tapahtumat talonpoikais- ja…

2003
Vaasan yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Nykysuomen ja kääntämisen laitos
Nimistöntutkimuskurssi
Vaasa 2003

Sisältö:

Johdanto - Aineisto, tavoite, työn rakenne
Nimi - Paikannimet, luontonimet, kulttuurinimet. Kaavanimet, epäviralliset,…

Avainsanat:

Viljo Lehtinen ja häkäpöntöllä varustettu Sisu vuosimallia 1939. Kuva on otettu sota-aikana.

Kuvassa kuljettaja täyttää häkäpönttöä pilkkeellä.
Kuvasta tunnistettu Terho Kareoja (o.s. Greijula) (2. vas.).

Martta Sonninen (myöh. Vänttinen) s. 1917 häkäpönttöauton edessä. Häkäpönttöauton pääasiallinen polttoine oli puupilke. SA55015 viittaa Suomen armeijan autoon.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

Kerrostalojen rakentaminen alkaa lähiaikoina vasemmalla puolella oleville pelloille. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

Hakatalot 11.10.1973

Juho Hakkaraisen kauppa 1970-luvulla. Takana näkyy taksiasema.

Kiviniemen paikalla 1950-luvulla asunut Häkkisen perhe. Vasemmalta Reino, Kaarina, Aili, Iida ja Marju Häkkinen, Mooses Tossavainen, Pentti, Sirkka Vieno, Olavi ja Kauko (Pienin) Häkkinen. Kuva Reino Häkkinen.

1961-11-10
Satakunnan Kansa -lehdessä 10.11.1961 julkaistu murrepakina.

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

Arvi Koskisen auton lavoille on lastattu halkoja 1950-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

1798
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…

1908
Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…

1931
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 9

2003
Teos on taiteilijakirja. Projekt: Hamburg-Kartierung, Galerie für Landschaftskunst, 2003. Gefördert von der Stiftung Kunstfonds.

Avainsanat:

1908
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…

1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…

1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

1920-luku
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien…

1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen…

1908
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta…

1901
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…

1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…

1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

1900-luku (vuosikymmen)
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa…

1900-luku (vuosikymmen)
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun…

1900-luku (vuosikymmen)
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…

1900-luku (vuosikymmen)
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten…

1900-luku (vuosikymmen)
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

1900-luku (vuosikymmen)
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun…

1890-luku
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen…

1890-luku
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini…

1900-luku (vuosikymmen)
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi.…

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…
 
Koneluettavat metatiedot: