Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

1900-luku (vuosikymmen)
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnaan vuonna 1895 perustettu Verkatehdas laajeni vaatimattoman alun jälkeen kaupungin suurimmaksi työnantajaksi, jonka palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Postikorttikuvassa on vasemmalla alueen vanhin tehdasrakennus eli…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa. Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm.…

Avainsanat: , , , ,

1925-1927
Lapset ovat soutelemassa lähellä Vanajaveden rantaa Hämeenlinnan keskustan kohdalla tässä 1920-luvun puolivälin paikkeilla kuvatussa postikortissa. Taustalla näkyy Rantatorin takana Palokunnankadun varren rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu päätyi muutaman kiertolaisvuoden jälkeen vuonna 1887 Pikkutorin kulmalle entiseen laamanni Wetterhoffin taloon. Koulu laajeni, kun tontille rakennettiin vuosina 1897 ja 1907 lisärakennukset.…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz,…

Avainsanat: , , , ,

Talvinen postikorttikuva on otettu Hämeenlinnan keskustan itälaidalta kohti Keinusaarta. Keinusaaren puolella, lähellä rantaa sijaitsevat Verkatehtaan johtajien asuintalot, ns. Pinellan huvilat. Lähellä siltaa on pyykinpesua varten rakennettu…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…

Avainsanat: , , , , ,

1928-1929
Vanajaveden jäältä otetussa postikorttikuvassa näkyy Hämeenlinnan keskustan etelärannan rakennuksia 1920-luvun loppupuolelta. Vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun itäpääty, joka oli vuosikymmenen alkupuolella korotettu kolmikerroksiseksi. Koulun…

Avainsanat: , , , , ,

1957-1958
Hämeenlinnan ydinkeskusta oli 1950-luvun lopulla jo täyttymässä suurilla viisi- ja kuusikerroksisilla kerrostaloilla. Matti Lampénin ja Märta Blomstedtin suunnittelema asunto-osakeyhtiö Jyrkänkulma valmistui Palokunnankadun varrelle Wetterhoffia…

Avainsanat: , , , , ,

1940-luku
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia.…

Avainsanat: , , , , ,

1922-1928
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Onnentemppeliksi nimitetty huvimaja sijaitsee korkean kivikummun päällä melko lähellä Aulangontietä suunnilleen hotellin kohdalla. Onnentemppelin rakennusjankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan peräisin Aulangon puiston…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Ensimmäiset tiedot Aulangon joutsenista ovat vuodelta 1900, jolloin Arno Hohenthal myi kaksi joutsenta Karlbergiin. Tiedetään kuitenkin, että jo tätä ennen Joutsenlammella oli ollut ainakin australialaisia mustia joutsenia ja sorsia. Vuonna 1912…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari.…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Suunnilleen Karlbergin kartanon päärakennuksen kohdalla Vanajaveden rannassa sijaitsi pieni uimahuone, jonne päästiin kaitein koristeltua siltaa pitkin. Uimahuone oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla eversti Standertskjöldin aikana silloisen…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vanajaveden ranta Karlbergin kartanon ja Aulangon kohdalla oli jo Standertskjöldin aikana tuettu graniittimuurilla. Kävelytie rakennettiin seurailemaan rantaviivaa ja tien varrella oli valkoisia antiikin kuvapatsaiden kopioita. Runsaat…

Avainsanat: , , , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Eversti Standertskjöldin hankkimat kuvapatsaat näyttävät tässä luultavasti 1920-luvulla otetussa kuvassa hyväkuntoisilta. Tarkkaan ei tiedetä, milloin Karlbergin kartanon edustapuiston rantakäytävää reunustavat patsaat hävisivät puistosta. Ainakin…

Avainsanat: , , , , , , ,

Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia,…

Avainsanat: , , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen
Hämeenlinnan kaupungissa oli järjestetty kaupungin perustamisesta lähtien kahdet yleiset markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Kaupungin markkinat laajenivat 1800-luvun puolivälin jälkeen suorastaan valtaviksi, myyjiä ja ostajia saapui…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

1907-1909
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisten Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista.…

Avainsanat: , , , ,

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

Avainsanat: , , , ,

1946
Raatihuoneenkadulla edelleen sijaitseva jugendtalo on peräisin vuodelta 1910. Skogsterin tavarataloa vastapäätä nouseen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Walter Thomé, ja sen rakennuttajana toimi Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki. Tämä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeen sitomo- ja konttorikirjatehdas syntyi vuonna 1909, kun Hattulan konttorikirjatehtaan omistaja V. Elfving ja Hämeenlinnan uuden kirjansitomon omistajat Arvi A. Karisto ja Kusti Laurela yhdistivät liiketoimintansa. Yhtiön tehdas sijaitsi…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon barokkityylinen päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen hotellirakennus. Rakennusta ympäröi hyvinhoidettu puisto. Kartanon edustapuistoon oli istutettu mm. palmuja, sypressejä ja seetripuita. Puistokäytävät oli…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Aulangon puiston soistuneisiin kohtiin kaivettiin kaksi tekolampea 1880-luvulla. Ensimmäisenä valmistui Joutsenlampi 1880-luvun puolivälissä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lammen tekosaari, jonne eversti Standertskjöld rakennutti lintuhuvilan.

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Eversti Standertskjöldin viimeisiä rakennustöitä Aulangolla oli muinaisen linnavuoren laelle rakennettu graniittinen näkötorni. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema 33 metriä korkea torni valmistui vuonna 1907. Näkötornin ulkoseinässä olevaan…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana 1880-luvulla rakennetun graniittilinnan pihalle oli kylvetty nurmikko ja istutettu pieniä puita, pensaita ja perennoja. Nurmea kiersivät hiekkapolut ja muurin vieressä oli kukkaistutuksia. 1930-luvulle tultaessa…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: