Teos on taiteilijakirja. Teksti on tehty japanilaisittain, sisältönä "kriitikon" puhe "taiteilijan" päiväkirjaa hyödyntäen, lisänä "kääntäjän" kommentteja. Ulkoasu jäljittelee japanilaista kirjataidetta. - Käsintehty paperi, lankasidos,…
Teos on taiteilijakirja. Valokuva-albumin muotoon koottu kollaasi taiteilijan sukuhistoriaan liittyvistä valokuvista ja muista dokumenteista. Painos 10 kpl.
Digitoitu dokumentti on punakynällä korjailtua lyijykynätekstiä viivoitetulla lehtiöllä, jossa on 90 sivua. Dokumentti sisältää viisi osaa romaanin Yhdeksän miehen saappaat käsikirjoituksesta. Lehdellä 47 paperi muuttuu kapean ruutupaperilehtiön…
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen keskikoinen ruutulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä. Se sisältää kaksi episodia romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Otsikko lehtiön alussa on Seitsemän miehet saappaat (juttu jatkuu).Vääpeli Soro on…
Digitoitu dokumentti on kapea pienikokoinen, vaaleankellertäväkantinen ruutuvihko. Takakannen kääntösivulla on merkintä " N. Pulkkinen, Myllymäki, Taipale". Vihko sisältää osia Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta ja sota-ajan…
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen keskikokoinen lehtiö, joka on kirjoitettu kosmoskynällä. Se sisältää kuusi episodia romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Kirjoituksen otsikko on "Seitsemän miehen saappaat (juttu jatkuu)". Tämä oli…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä ja sinisellä kosmoskynällä pieneen ruutulehtiöön, jossa on vaalean kellertävänruskeat kannet. Dokumentti sisältää osia Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta sekä Haanpään päiväkirjaa…
Digitoitu dokumentti ruskeanharmahtavakantinen keskikokoinen muistilehtiö, joka sisältää kosmos- ja punakynällä kirjoitettua Yhdeksän miehen saappaat -romaanin ideointia ja romaanin alkua ja tämän jälkeen Haanpään päiväkirjaa. Venäläisten…
Digitoidussa dokumentissa on kahdeksan liuskaa konekirjoitettua tekstiä, jossa on runsaasti muutoksia. Kyseessä lienee ensimmäinen käsikirjoitusluonnos romaaniin Yhdeksän miehen saappaat. Lisäksi on ruutulehtiöön kirjoitetut kolme sivua tekstiä,…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kotelon sisällä, harmaa kansi. - Vesiväripuupiirroksia kirjana. Šeherazade on puupiirrostekniikalla käsinpainettu ja käsinsidottu kirja. Teoksen nimi viittaa Tuhannen ja yhden yön kertojaan ja liittyy itämaiseen…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut on liitetty yhteen tikkaamalla ompelukoneella valkoisella langalla, lankojen päät näkyvissä. Teoksen inspiraationa Liz Cashdanin Islannin maisemia käsittelevät runot. Teos on tehty…
Teos on taiteilijakirja. Mustassa kotelossa Pontus Carlen kuusi litografiaa (painanut Michael Cassé, Pariisi) sekä Maximilian Barckin irtolehdille painettu essee: Die Bild(er)-Welt(en) des Pontus Carle oder Die Souveräne Einsamkeit des Nordlichtes.…
Teos on taiteilijakirja. Sivuilla piirroksia ja liimattuja valokopiota. Kollasiteknikka. Sivut niitattu yhteen. Tehty 100 kappaletta, jokainen teos on erilainen.
Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.
Teos on taiteilijakirja. Mustassa pahvikotelossa vihkonen, joka sisältää saksankielisiä runoja sekä kuvituksena lino-tekniikalla riisipaperiarkeille painettuja puupiirroksia. Mukana kuvitettu esittelyvihkonen. Teos kuuluu 20-osaiseen sarjaan…
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…
Savuhormipellin avausmekanismi (1_140 Honkajoki). Puusta ja narusta rakennettu katonrajassa oleva mekanismi, jolla avataan ja suljetaan savuhormin pelti. Liittyy ehkä kuvaan 1_139. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Armas Peltosen savottamiehen ura alkoi sahurina Vellijärven savotalla 1930-luvun alussa. Seuraavana vuonna työ jatkui Kessissä, josta puut uitettiin keväällä Inarijärveltä Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvikin sahalle. Sieltä puut rahdattiin Eurooppaan,…
Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…
Theodolinda Hahnssonin kirjoittama näytelmä Savon Jääkäri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia vuonna 1884.
Savojärven ympäri kiertää luontopolku, jonka pituus on n. 6 km, polulle pääsee Kurjenpesän luontotuvalta ja Rantapihalta. Reitti on suo-osuuksien osalta pitkostettu ja reitin varrella on levähdyspaikkoja. Reitti on helppokulkuinen ja sisältää paljon…
Savo-Keitele -niminen höyrylaiva kuljetti vuodesta 1924 lähtien tavaroita OTK:laisten kauppojen tarpeisiin, sen perimmäinen satama oli Tossavanlahti. Kuva Vilho Mikkonen.
Pitkäjärveläiset Kalle ja Alma Ruoho ja heidän poikansa Pentti Ruoho kuljettivat Kultelasta Roosin kaaleja ja Turusta lasi- ja posliinitavaraa. Kuva otettu Pitkäjärvellä Kökkön talon lähellä. (Kertoja: Voitto Ollonqvist).
Kuvan lahjoittaja: Olavi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
