Kalle Sihlmanin ottamia ilmakuvia Pukkilan vesistöistä. Ensimmäisessä kuvassa on Savijoen kylä, jota halkoo mutkitteleva Rapuoja. Toinen, kolmas ja neljäs kuva esittävät Naarkoskea. Viidennessä kuvassa näkyy vasemmalla Koivulankoski. Vielä 1960…
Dir. cant. Ilmari Raitala 80v. Pielaveden-Keiteleen Säästöpankin onnentoivotukset kanttori Raitalalle esittivät K. Turpeinen, Sinisalo, H. Saastamoinen, Y. Vuorela, E. Kortelainen, J. Tossavainen ja E. Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Pukkilan suojeluskunta rakensi syksyllä 1939 Teikarinmäen ampumajan (nykyisin Teikarinmäen urheilukentän huoltorakennus) viereiseen metsikköön ilmavalvontatornin, jossa ilmavalvontalotat työskentelivät koko talvisodan ajan sekä jatkosodan alussa.…
Terho Kareoja (o.s. Greijula) (s. 1915) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Pukkilassa ilmavalvontalottana. Kareoja opiskeli 30–40-luvuilla Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Yliopiston ollessa vuonna 1942 kiinni, hän…
Iloisia kasvoja Majakallion pihalla Naarkoskella otetussa kuvassa. Kuvassa Lasse Sipiläinen (eturivi vas.), Maija Majakallio, Juhani Sipiläinen, Jukka Sipiläinen (takarivi vas.), Mirjam Majakallio ja Kalevi Aalto.
Iltalypsylle ovat lähdössä Jenny Perttilä (o.s. Majander), Ritva Perttilä (ohjaksissa), Hannu Perttilä ja Tapio Perttilä.
Kuva on otettu n. 1950-luvulla.
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
1930-luvun alussa otettu kihlakuva esittää Impi ja Vilho Perttilää. Impi oli Matilda ja Viljam Nikkilän tytär ja Vilho Selma ja Oskari Perttilän poika. Naarkosken saha, mylly ja sähkövoimalaitos siirtyivät Vilho ja Impi Perttilän omistukseen vuonna…
Teos on taiteilijakirja. 21-sivuinen vihkonen käsin taitellussa kuvioidussa kuoressa. Teksti liittyy kuvataiteilija Mika Aalto-Setälän teokseen "Ulla Karttusen muotokuva" (1994). Tämä teos käsittää Ulla Karttusen kokonaisuudessaan ja on siis…
Pirkon isoisällä oli kalamaja Naukulahdessa, jonne mennessä poikettiin useasti Nuoran-Juhanissa. Lapsetkin pääsivät mukaan jopa viikon kestäville kalareissuille. Tytöille se oli mukavaa vaihtelua, sillä he saivat kuljeksia vapaina luonnonhelmassa ja…
"Muikku, käärme ja piikanen tyttö eivät ole päässeet tunturin yli vaan ne on pitänyt tuoda". Rktl:n seurantatutkijana ja troolikalastajana Inarijärvellä toiminut Jaakko Kyrö kertoo, miten muikkukanta syntyi Inarijärveen ja mitä siitä seurasi.…
Sodan jälkeen Inarjärveltä saatiin niin paljon kalaa, että sen kanssa joskus hätävy. Nuotalla saatiin parhaimmillaan 800 kilon saaliita, jotka suolattiin kerroksittain puutynnyreihin ja vietiin myytäväksi. Parhaita kauppakaloja olivat siika ja…
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
Inarissa oli vähän varsinaista ansiotyötä tekeviä ihmisiä. Ihmiset saivat toimeentulonsa kalastamalla, riekonpyynnillä ja harjoittamalla poronhoitoa. Inarin suolasiikaa toimitettiin puupytyissä Rovaniemelle myyntiin.
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Innokkaat hiihtäjät vuonna 1954. 1-3 luokan oppilaita mm. Seija Nuutinen, Leena Tossavainen, Liisa Utriainen, Meeri Sorjonen, Paula Airasto, Leena Tossavainen, Anneli Huuskonen, Laina Tossavainen, Liisa Kortelainen, Veikko Utriainen, Liisa Pellikka,…
Tapio Paatsola (vas.) opastamassa Jukka Kulhan ja Jukka Määtän työskentelyä. Rouva Leena keskellä. Paatsolan perheyhtiö tekee Keiteleellä murtohälyttimiä Koutajärven entisessä koulurakennuksessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1977.
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…
Författade af Samuel Bauer ; öfversättning från tyskan af H. A. Kullberg.
432 s. ; 18 cm.
Kirja Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer ilmestyi kuudessa osassa.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston…
Invaliidisäätiön maatalousoppilaitoksen vuosikertomus vuodelta 1957. Sisältää oppilas- ja henkilökuntaluettelot, tietoa koulun toiminnasta, pääsyvaatimukset ja hakuohjeet.
Maatalouden veroneuvontakurssilainen Irja Leinonen saa muistiinpanokirjan maatalousneuvoja Arvo Röytiöltä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.1.1968.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
