Kanteleen nuorisoseurantalo on vuodelta 1913. Vuonna 1936 valmistui sen laajennusosa, jota kutsutaan vinkkeliksi. Vinkkelin suunnitteli rakennusmestari Kauko Perttilä. Uudisosaa varten Kanteleen Nuorisoseura otti lainan Pukkilan Säästöpankista.…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen puimakoneosuuskunnan perustamisasiakirjat. Osuuskunta perustettiin 28.4.1907.
Toinen tiedosto on puimakoneosuuskunnan ohjesääntö. Kyseessä on Pellervo-Seuran mallisääntö vuodelta 1907.
Kolmas tiedosto…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen Osuusmeijerin perustamisasiakirjat. Osuusmeijeri perustettiin 12.3.1914.
Toinen tiedosto sisältää osuusmeijerin uudistetut säännöt vuodelta 1941.
Kolmas ja neljäs tiedosto sisältävät otteita vuoden…
Kanteleen nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1913 Juho Nikkilältä vuokratulle Jussaron mäelle. Kalliolle, korkeiden kivipaasien päälle rakenntun seurantalon suunnitteli rakennusmestari Leivo. Rakentaminen rahoitettiin muun muassa talkootyöllä,…
Kanteleen Nuorisoseuran voimistelujoukkue. Ylimpänä olevassa kuvassa ovat Toivo Perttilä (vas.), Paavo Majander, Eino Rentola, Olavi Brusila, Lauri Tenhola, Kauko Perttilä, Aimo Klemettilä ja Toimi Seppälä.
Opettaja Tellervo Tenholan johtama Kanteleen Nuorisoseuran sekakuoro. Kuoro perustettiin vuonna 1925 ja se toimi vuoteen 1962. Ensimmäinen kuva on vuodelta 1935 ja siinä ovat vasemmalta lukien: ensimmäinen kuorolainen tunnistamatta, Elmeri Eskola,…
Yksityiskohta Kanteleen Nuorisoseuran (nyk. Kanteleen Nuutit) lipusta, johon on kuvattu kantele ja auringonsäteet. Lipun suunnitteli vuonna 1931 työryhmä, johon kuuluivat Tellervo ja Lauri Tenhola, Rauha Vikström, Emmi ja Elli Taipale, Aune Salojärvi…
Ensimmäisessä kolmessa kuvassa ollaan Sammatin maakuntajuhlilla vuonna 1939. Ylimmässä kuvassa ovat muun muassa Mauno Heikkilä (kyltinkantajana), Pekka Rousi (lipun vieressä) sekä vasemmalla Timo Tenhola ja Kerttu Ojala (Paukkula), jotka esittivät…
Tellervo Tenholan johtama Kanteleen Nuorisoseuran mieskuoro. Kuvassa Erkki Rousi (vas.), Vietti Heittola, Väinö Nurminen, Eino Lempälä, Reino Nieminen, Ilmari Siltala, Olavi Brusila, Elmeri Eskola, Lauri Tenhola, Tellervo Tenhola ja Mauno Heikkilä.…
Kanteleen miehiä lähdössä jatkosotaan. Kuva on otettu Perttilän kaupan luona kesäkuussa 1941. Kuvassa Eino Rusila (vas.), Paavo Roine, Wiljo Wirtanen, Pauli Roine, Visa Rusila, Paul Hakaste, Elmeri Eskola, Leo Stepanoff, Antero Heittola (kaatui…
Tiedosto sisältää Kanteleen köyhäinpiirikunnan (pöytäkirjassa käytetään myös nimiä: vaivaispiirikunta, vaivaishoitokunta, vaivaishoitopiiri, köyhäinhoitokunta) pöytäkirjat vuosilta 1890-1922. Toinen tiedosto sisältää pöytäkirjan irronneen…
Kuvassa on todennäköisesti Mauno Perttilän kaupan työntekijöitä. He istuvat aitan hevospuomin päällä. Kuvan lapset ovat Ella Perttilä (oik.) ja Eeva Perttilä (vas.). Oikealla on todennäköisesti myyjä Astrid Tuomalainen.
Kantelelaiset päättivät jo vuonna 1875 eli ensimmäisinä Pukkilassa perustaa omin voimin kylään kansakoulun. Kanteleen ylempi tyttö- ja poikakansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1876. Vuonna 1905 kyläläiset päättivät rakentaa kuvissa näkyvän uuden…
Kuvassa ovat Kerttu Paukkula (o.s. Ojala) (oik.), Elsa Nurminen, Eeva Perttilä ja Siiri Tuomisto. Naiset olivat Kanteleella sijainneen Perttilän kyläkaupan työntekijöitä.
Leipuri Nurminen ei ilmeisesti halua valokuvaan ja peittää siksi kasvot…
Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…
Reino Nieminen (1926-2016) oli Pukkilasta kotoisin oleva juoksija. Helsingissä järjestetyissä vuoden 1952 olympialaisissa Niemisellä oli kunniatehtävä kantaa olympiasoihtua Mannerheimintiellä. Nieminen kuljetti tulen eduskuntatalolle, josta seuraava…
Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.
Arvo Kovalainen (vas.) ja Toivo Sihlman sahaavat jäätä. Sahattu jää säilyi sahajauhokasassa syksyyn saakka. Jäätä käytettiin maidon jäähdyttämiseen. Kuva on otettu n. 1960-luvulla.
1930-luvun alussa otettu kihlakuva esittää Impi ja Vilho Perttilää. Impi oli Matilda ja Viljam Nikkilän tytär ja Vilho Selma ja Oskari Perttilän poika. Naarkosken saha, mylly ja sähkövoimalaitos siirtyivät Vilho ja Impi Perttilän omistukseen vuonna…
Iltalypsylle ovat lähdössä Jenny Perttilä (o.s. Majander), Ritva Perttilä (ohjaksissa), Hannu Perttilä ja Tapio Perttilä.
Kuva on otettu n. 1950-luvulla.
Iloisia kasvoja Majakallion pihalla Naarkoskella otetussa kuvassa. Kuvassa Lasse Sipiläinen (eturivi vas.), Maija Majakallio, Juhani Sipiläinen, Jukka Sipiläinen (takarivi vas.), Mirjam Majakallio ja Kalevi Aalto.
Terho Kareoja (o.s. Greijula) (s. 1915) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Pukkilassa ilmavalvontalottana. Kareoja opiskeli 30–40-luvuilla Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Yliopiston ollessa vuonna 1942 kiinni, hän…
Pukkilan suojeluskunta rakensi syksyllä 1939 Teikarinmäen ampumajan (nykyisin Teikarinmäen urheilukentän huoltorakennus) viereiseen metsikköön ilmavalvontatornin, jossa ilmavalvontalotat työskentelivät koko talvisodan ajan sekä jatkosodan alussa.…
Kalle Sihlmanin ottamia ilmakuvia Pukkilan vesistöistä. Ensimmäisessä kuvassa on Savijoen kylä, jota halkoo mutkitteleva Rapuoja. Toinen, kolmas ja neljäs kuva esittävät Naarkoskea. Viidennessä kuvassa näkyy vasemmalla Koivulankoski. Vielä 1960…
Kuvan oikeassa reunassa ovat muun muassa Pukkilan Osuusmeijerin entiset rakennukset, vanhan Osuuspankin talo, Kohiseva, kunnantalo ja entinen terveystalo. Kuvan yläosassa vasemmalla on Kirkonkylän koulu ja alaosassa vasemmalla entinen vanhainkoti.
Naarkoskea ja Naarkosken teollisuuslaitoksia esittelevässä ilmakuvassa näkyvät muun muassa mylly (etualalla), saha ja sähkölaitos, niin sanottu Kolhoosin talo ja paloasema letkunkuivaustorneineen (vasemmassa reunassa) sekä Perttilän päärakennus.
Taustalla näkyy Pukkilan vanha ruumishuone. Kuvasta on tunnistettu vaatturi Heikki Lampinen (vas.) ja Avilla Lampinen. Kuva on otettu n. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.
Hevoskärryn kyydissä ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja kenties Eija-Liisa Virtanen. Hemmi Virtasella oli ravihevosia, joten kuvan ratsu saattaa olla ravihevonen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
