Aineistot (yhteensä 197)

  • Avainsanat: oppilaat

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1900-1901.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1890-1891. Sisältää artikkelin: Qvintilianuksen mielipiteet alkeisopetuksesta / Knut Cannelin, 1-32 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuotena 1891-1892.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1893-1894.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1901-1902.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1886-1887. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut Joh. Schwartzberg.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1881-1882. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626 /…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1877-1878. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1878-1879. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus 1876-1877. Kuopion lyseon kertomuksen on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1880-1881. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1879-1880. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1931-1932, joka oli seminaarin 52. toimintavuosi.

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1932-1933, joka oli seminaarin 53. toimintavuosi.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Keiteleen kunnallisen keskikoulun viidesluokkalaisia saapumassa päätösjumalanpalvelukseen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.6.1970.

1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…

Kirkonkylän koululaisia vuodelta 1947.

Kirkonkylän kansakoulun 4-luokkalaisia retkellä Saunasalmen leirintäalueella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.6.1968.

Kirkonkylän koulun oppilaita. Kuvan taakse kirjoitettu: "Nappisilmät" ahdettuna luokkahuoneeseen (entinen opettajan asuntona palvellut kamari), jossa hapenpuute oli melkoinen. Tarkastaja kun kesken tunnin yritti joukkoon, hän oli tukehtua ilman…

Kirkonkylän koululaisia 1966-67(?) Edessä oikealta Heikki Hokkanen ja Topi Niiniketo. Oikealla alareunassa Raija Soini(?)ja hänestä ylempänä Hanna Maija Hokkanen. Hokkasen yläpuolella toinen oikealta Terttu Leinonen. Vasemmassa reunassa Mirja…

Kirkonkylän oppilaita vuonna 1934.

Keiteleen koulujenväliset yleisurheilukilpailut. Pojat odottelemassa 1000m juoksun alkua. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.9.1969.

Keiteleen kunnan koulujenväliset hiihtokilpailut. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.2.1969.

Harrastunnelmainen koulujuhla Kulvemäessä. Esityksenä 10 pientä kynttilää. Vuosiluku tuntematon.

Koulukuva Vuonamossa 1939

Ensimmäinen kuva on luultavasti otettu 1920-luvulla.

Toisessa koulukuvassa eturivissä ovat Veikko Salmi (vas.), Reino Nieminen, Margit Sipilä (Clewer), Antti Sopu, Yrjö Siltala, Erkki Rousi, Veikko Laakso, Urpo Olak, Olavi Nikula ja Leo (Jussi)…

Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…

Koululaisia retkellä Hämeensaaressa. Erkki Simonen, Veikko Nuutinen, Sylvi Heinoja, Irja Nuutinen, Sivia Pellikka, Martta Vesterinen, Hilkka Närhi, Helmi Nuutinen, Irja Pellikka, Liisa Simonen, Elli Siekkinen, Sanni Räisänen ja Rauha Pitkänen.…

Kirkonkylän kansakoulun luokkakuva, todennäköisesti 1940-luvun lopulta. Otettu seurantalon mäellä.
Kuvassa eturivissä Seija Saarinen (vas.), Hilkka Kajaluoto, Anja Kuusimurto, Marja Oksa, Saara Iivonen, Anja Kuusi, Terttu Virtanen, Leena Bäckmann,…

Koululaisia vuodelta 1969. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Martti Heinoja, Ilkka Paananen, Kari Huttunen, Jarmo Kuikka, Toivo Niiniketo, Jari Huuskonen, Seppo Rahm, Ari Nuutinen, Harri Närhi, Leena Pellikka, Riitta Kumpulainen, Heli Huttunen, Ulla…
 
Koneluettavat metatiedot: