Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…
Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
24.3.1926 soitetun puhelun kuitti. Puhelu on soitettu numerosta 398, joka on ollut Joensuun kaupungintalon puhelinautomaatin numero.Puhelu on soitettu Viipuriin, Starckjohannille. Oy Starckjohann Co. Ab oli Viipurissa ennen sotia toiminut yritys.
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Kutsu Bernhard Leonard Cederbergin hautajaisiin.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen…
Kauppias Jakob Filipoff syntyi Impilahdella. Ennen saapumistaan Joensuuhun hän toimi kauppiaana Sortavalassa. Joensuussa Filipoff toimi aluksi kauppias Mustosen kirjanpitäjänä ja päämyyjänä. Filipoff, eli Ukko Vilipohvin kauppa toimi osoitteessa…
Wald. Rich. Eug. Brüningenin käyntikortti ja hyvän joulun toivotus on löytynyt Hushållet och Köket -kirjan välistä. Kirjassa on Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.
Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…
Kaupungin terveysasiat siirtyivät vuonna 1880 terveyshoitokunnan valvontaan. Se oli elin, johon kuuluivat pormestari, kaupunginlääkäri ja muutamia muita henkilöitä. Terveydenhoitolautakunnan tehtäväalueeseen kuuluivat erilaiset terveyden- ja…
Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Liperin ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1906 toiminnasta. Liitteenä on…
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen. Vielä kerran sananen :…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Vuosi 1912 oli Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen neljäs toimintavuosi. Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistys perustettiin 29.3.1909. Kokouksessa hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan yhdistys tuli olemaan Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Mieskuoro Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Matkaopas sisältää tietoa Sortavalasta ja sen ympäristöstä, Pohjois-Laatokan saaristosta, Laatokan Karjalan paikkakunnista ja Valamosta.Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.Vuonna 1926 avajaissanat lausui lehtori Eliel…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.
Wilhelm Schaumanin käyntikortti ja osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun seitsemänneltä toimikaudelta 1915-1916. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
