Aineistot (yhteensä 10747)

Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…

Avainsanat: ,

Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät…

Avainsanat: ,

Eliel Saarinen suunnitteli vuonna 1921 Kalevalatalon Kalevalaseuralle. Sen oli tarkoitus tulla Helsinkiin Munkkiniemen kärkeen, mutta rakennushanketta ei koskaan toteutettu.Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…

Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton, jonka tavoitteeksi asetettiin Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan…

Kuusjärven Säästöpankin säännöt.

Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

Julkaisussa kuvaillaan Kivennavan pitäjässä sijaitsevaa Lintulan naisluostaria, sen historiaa ja toimintaa.

Julkaisussa kuvaillaan Kivennavan pitäjässä sijaitsevaa Lintulan naisluostaria, sen historiaa ja toimintaa.

Julkaisu sisältää tietoa Kiteen lainajyvästön perustamisesta sekä Keisarillisen majesteetin armollisen julistuksen pitäjän makasiinien uudistamisesta ja voimassa pitämisestä vuodelta 1810. Lisäksi on historiaa jyvästön 160-vuotisesta toiminnasta.

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta.  Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…

Avainsanat: , ,

Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1909 numeron 6 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan kevätlehti. Se sisältää mm. tietoa Pohjois-Karjalan Nuorisoseuran vaiheista vuosilta 1894-1909 sekä Pohjois-Karjalaan…

Avainsanat: ,

Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1910 numerot 6, 7 ja 8 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan julkaisu.Se sisältää nuorisoseuraliikkeeseen liittyvien artikkeleiden lisäksi::Rafael Engelbergin Suomen huoli…

Avainsanat: ,

Julkaisussa sääntöjä, jotka koskevat erilaisia kalastustapoja, ajankohtaa ja kalastuksen valvontaa Ilomantsin kihlakunnassa.

Outokummun kaivostoiminta alkoi vuonna 1910, kaksi vuotta kuparilohkareen löytymisen jälkeen.Historiikki sisältää Outokummun kaivoksen alkuvuosien historiaa.

Avainsanat: ,

Julkaisussa kerrotaan Outokummun kaivoksen historiaa malmiesiintymän löytymisestä (1910) lähtien, nostetuista malmimääristä ja jalostuksesta ja jatkokäsittelystä.

Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa…

Keisarillisen Suomen Senaatin 19.12.1882 vahvistamat rakentamisen säännöt Nurmeksen kauppalalle painettuna kirjasena.

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. 50-vuotiskertomuksessa kerrotaan seuran perustamisesta, kehityksestä ja toiminnasta. Kirja sisältää myös evankelisen seuran sekä Jamilahden kansanopiston…

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. Kirjassa kerrotaan seuran 25-vuotisesta toiminnasta. Se sisältää myös Sortavalan Evankelisen seuran säännöt, jotka Keisariilinen Suomen Senaatti oli vahvistanut…

Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900).  Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…

Julkaisu sisältää Waiwaishoidon Ohjesäännön Kiihtelysvaaran kunnalle lisäksi Asetuksen kunnallishallituksesta maalla, Waiwaishoidon asetuksen ja Asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.

Lahtelaisen Lootus Valokuvaamon ottama rintakuva Torppilaisesta Heikkilän talon tyttärestä. Kuvassa neidolla on yllään kaunis pitsikoristeinen vaate, jonka v-aukkoista miehustaa koristaa suuri rusetti ja kuusi nappia. Hiukset on sidottu tummemalla…

Epätarkassa kuvassa on Puutulan tilan vinttikaivo noin vuodelta 1940 Pukkilan Torpista. Edustalla kukkivat juhannusruusut ja taustalla osin puiden katveessa näkyy kahden rakennuksen päädyt.

Ryhmäkuva viidestä miehestä sotilasvaatetuksessa noin vuosilta 1941-1942. Kuvassa alarivissä vasemmalla, Lauri Virtanen.

Kuvassa vähän käytetty Valtion yleisostokortti vuosilta 1953-1954. Kortin haltija oli Vieno Björk.

Kuvassa vasemmalla vaatturimestari Katajavuori, poika Reijo ja vaimo Saima vuodelta 1940 Pukkilan Torpista.

Kuvassa vasemmalla Alli Heikkilä (Virtanen), keskellä Sakari Lehto ja oikealla Hilma Ollila (Kakko).

Torpinkylän raittiusseuran talo, Rientola, vuodelta 1926 vihkiäisasussaan.

Valokuvaamo Waalijoki on ikuistanut tämän ratsumiehen. Kuvassa on Lauri Salmi noin vuodelta 1932 Uroin talosta Pukkilan Torpista. Hänellä on yllään ratsumiehen varustus ja kuvaan on nostettu näkyviin myös miekka.

Kuvasta tunnistettu takaa vasemmalta toisena Yrjö Hyrylä Naarkoskelta, toiselta riviltä ylhäältä vasemmalla toisena Alli Heikkilä (Virtanen) ja alarivistä vasemmalta toisena Ida Selvenius (Oksa). Kuva on otettu vuonna 1926. Vaatetus ja hiusmallit…

1887
Kirjeestä on tallella vain alku. Vastaanottajaa ei tiedetä eikä sen kirjoittaja ole Minna Canth.Kirje on päivätty Jyväskylässä ja kirjoittaja mainitsee ehkä muuttavansa sieltä pois, ryhtyvänsä "Auran toimittajaksi". Kirjeessä kommentoidaan Minna…

1880
Minna Canthin käsialalla kirjoitettu runon katkelma.

1878
Päijänne-lehdessä 3.5.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kevät-sävellys", jonka aiheena puistot, katujen siivous ja kaupungin kaunistaminen. Todennäköisesti Minna Canthin kirjoittama (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1878
Esitetty Birch-Pfeiffer: Sirkka. Tämä ja muut Jyväskylässä samana vuonna vierailleen Suomalaisen Teatterin näytäntöjen esittelyt ovat todennäköisesti Minna Canthin kirjoittamat (Kannila, 1967).

1886
Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut"  raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa  selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää…

1886
Savo-lehdessä 13.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (1. p. heinäk.)" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämiä reaktioita. Canth kannatti muun muassa…

1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus.Helle Kannilan (Minna Canthin kirjallinen tuotanto, 1967) mukaan kirjoitus on "tyylistä päätellen Minna Canthin kirjoittama". Kirjoituksessa pohditaan muun…

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus, jonka alaotsikkona: "Suomen Naisyhdistyksen haaraosasto Kuopiossa"Koskee siveellisyysrikoksista annettuja tuomioita. Tyylistä päätellen voi olla Minna Canthin kirjoittama. Todennäköisesti…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 1. vihko ilmestyi heinäkuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Maailman synty ja…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 2. vihko ilmestyi elokuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Myrskypäivien…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 3. vihko ilmestyi syyskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Pakanuuden loppu ja…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi lokakuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehittyminen…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi marraskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 6. vihko ilmestyi joulukuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 1. vihko ilmestyi tammikuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Apinat. A. E.…
 
Koneluettavat metatiedot: