Aineistot (yhteensä 107)

  • Avainsanat: paikallishistoria

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

[193?]
Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…

1931
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.

Yllä mainitusta luettelosta on tässä…

1928
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…

1942
6. maaliskuuta 1651 toimitettiin rajankäynti Kajaanin kaupungissa ja ympäröivissä pitäjissä. Artikkelissa käsitellään rajankäyntipöytäkirjassa esiintyviä virheitä ja poikkeavuuksia.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942.…

1939
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…

1920
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).

Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

13.10.2013
Huutokosken rautaruukki 1858-1877. Irene Ikonen. Esitelmä Joroisten kirjaston luentosarjassa 13.10.2013.

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

2017-11-30
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…

2019-05-10
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…

1926
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

1908
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

Kuvissa on kauppias Mauno Perttilän vanha kauppatalo Kanteleella.

Ensimmäisessä kuvassa on vanhan kaupan julkisivu. Vasemmassa päädyssä oli kioski, jossa oli penkit, pöydät ja jakkarat sekä kaupan puolelta avattava kioskiluukku. Soittokelloa…

1907
Sisältää: Läntisen Satakunnan keskiaikaisista kirkoista / Juhani Rinne, Satakunnan hiekkakiven geologiasta / Pentti Eskola, Kokemäen nimestä / Joos. J. Mikkola, Huittisten pitäjän kirkollisista oloista 1600-luvun jälkipuoliskolla / Sakari Loimaranta,…

1911
Sisältää: Johan Philip Palmén : elämäkerrallinen kuvaus / E.G. Palmén, Johan Philip Palmén vanhan Satakuntalaisen Osakunnan jäsenenä / Jalmari Jaakkola, Kokemäenlinna ja Kokemäenkartano keskiaikana / Arvo Inkilä, Lounais-Satakunnan entisistä…

1914
Sisältää: Kallialan seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit (vv. 1469-1524) / Heikki Ojansuu, Vanha Satakuntalainen Osakunta yliopiston siirryttyä Helsinkiin / Jalmari Jaakkola, Haverin kaivoksen historiikkia / E.S. Tomula, Kyrösjärven nykyinen ja…

1916
Sisältää: Silmäys Satakunnan viljelyshistoriaan / E. G. Palmén, Lisiä Elinan surmarunon historiaan / Heikki Ojansuu, Kaksi 1600-luvulla kirjoitettua runoa Raumasta ja Porista / Edwin Flinck, Ääriviivoja Porin sanomalehtioloista 1860-luvulla / M.…

1925
Sisältää: Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri / Jalmari Jaakkola, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III / Niilo J. Avellan, Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista / Aina Lähteenoja, Kaksi satakuntalaista kirjailijaa 1600-luvulta / Kustavi…

1926
Sisältää: J. J. Mikkola Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina / Kytömaa, Ensio, J.J.Mikkola kielentutkijana / Jalo Kalima, Lounais-Suomen kivien jääkaudenaikaiset matkat / Pentti Eskola, Lisiä keskiajan suomen tuntemukseen / Heikki Ojansuu, Ulvilan…

1929
Sisältää: Satakuntalanen Osakunta 1904-1929 : 25-vuotiskatsaus / Mikko Saatenheimo

1929
Sisältää: Pakanuudenajan kalmisto Köyliön Vanhassakartanossa / Nils Cleve, Rauman kaupungin sinetti ja vaakuna / Aina Lähteenoja, Eurajoen kirkollisista oloista ison vihan aikana / Jalmari Jaakkola, Porin triviaalkoulun rehtori Juhana Kraftman…

1931
Sisältää: Länsisuomalaisen Osakunnan inspehtorit / Mikko Saarenheimo, Karvian pitäjän asutuksen synty perimätiedon valossa / L.I. Kaukamaa, Satakunnan Lappi / Viljo Alanen, Piirteitä Sarkolan Vanhankylän tonteista ja taloista / Mirjam Kulmala, Porin…

1936
Sisältää: Kaksi satakuntalaista suurmiestä / Edwin Linkomies, Vähän Lallista ja Lalloilasta / Jalmari Jaakkola, Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi / J. O. Tuulio, Isonvihan vaurioitten korjaaminen Satakunnassa 1720-luvulla / K. O. Alho, Porin…

1939
Sisältää: Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno / Edwin Linkomies, Reposaaren nimestä / J.J. Mikkola, Luvian muinaisruuhi / Matti Sauramo, Satakunnan geologinen kehitys nykyisyyden pohjana / Kalevi Virkkala, Laestadiolaisuus satakuntalaisella…

1946
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…

1946
Sisältää: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi / Pentti Eskola, Mikael Agricola ja Satakunta / Jalmari Jaakkola, Kyrönkankaan vanha talvitie / Viljo Alanen, Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä…

1948
Sisältää: Satakuntalainen F.E. Sillanpää / Edwin Linkomies , Muinais-suomalaisen Pohjan runouden ja F.E. Sillanpään synnyinseutu / Jalmari Jaakkola, Muuan F.E. Sillanpäälle ominainen tyylikeino / Helmi Virtaranta, F.E. Sillanpää kyröläisyyden…

1952
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…

1954
Sisältää: Satakuntalainen Osakunta 1929-1954 : 25-vuotiskatsaus / Tapio Horila

1961
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…

1967
Sisältää: Muistopuhe kansleri Edwin Linkomiehestä / Aarno Niini, Metsästyksestä Satakunnassa 1500- ja 1600-luvuilla / Mauno Jokipii, Häme ja Satakunta / Unto Salo, Satakunnassa keväällä 1899 / Päiviö Tommila, Etelä-Satakunnan luonnonmaantieteelliset…

Ensimmäinen Kanteleesta otettu ilmakuva. Otettu n. vuonna 1960.

Oikealla yläkulmassa on Rousin talo. Leipomon vieressä on Mauno Perttilän kauppa. Vieressä vasemmalla on N. Ristolan kauppa. Kuvan oikeassa reunassa on palokoppi, jossa säilytettiin…
 
Koneluettavat metatiedot: