Aineistot (yhteensä 7122)

  • Kieli on tarkasti "fi"

1890-luku
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

Avainsanat: , , , , , ,

1890-luku
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…

Avainsanat: , , , , , ,

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa.…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista…

Avainsanat: , , , ,

Heikkinen, A. V.
1930-luku
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

Avainsanat: , , , ,

1928-1933
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti…

Avainsanat: , , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

Avainsanat: , , , , , ,

Aune Lehtimäki polkupyöränsä kanssa. Pyörä maksoi 1750 markkaa.

Avainsanat: , , ,

Ikkala, Ilta
1982

Tallgren, A.M.
1915
Turun kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, 4

Avainsanat: , , ,

Ahonen, Eino
1975

Kevätauringon sulatettua lunta auran kärki oli painunut hiekkaan ja TVH:n (Tie- ja vesirakennushallitus) auton alle.

Avainsanat: , , , ,

Paananen, Vellamo
Vuonamossa auto-onnettomuus. Emäntä Rauha Nuutinen joutui sairaalaan, isäntä Erkki ja molemmat pojat säilyivät vammoitta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.6.1967.

Avainsanat: , , ,

Kangas, Kirsi-Klaudia
2013

1940-luvun lopulla, ilmeisesti vuonna 1949 otetussa kuvassa Esko Hämäläinen kokeilee leikkiautoa, joka teetettiin kymmenkunta vuotta aiemmin Veijo-veljelle mäntsäläläisessä pajassa. Hämäläisen veljesten koti oli Savijoen Kukonkorvessa.

Avainsanat:

1976-10-18

Paananen, Vellamo
Autoilijat Väinö Miettinen Kuopiosta (vas.) ja Santeri Turunen Keiteleeltä odottelemassa koulun loppumista ja oppilaiden kuljettamista koteihinsa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1967.

Avainsanat: , , , , ,

(Aineiston luovuttaja: Jukka-Matti Rönkkö)

Avainsanat: , , , ,

(Aineiston luovuttaja: Jukka-Matti Rönkkö)

Avainsanat: , , , , , , , ,

Paananen, Vellamo
Raudoitushommissa vasemmalta Eero Rahikainen, Veikko Pulkkinen, Aarne Kähärä ja Onni Dianoff. Automaattikeskuksen pitäisi olla valmiina 12.2.1979. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.9.1978.

Avainsanat: , , , ,

Kuva on otettu Kirkonkylän koulun takana olevalla asuntoalueella. Koulurakennus näkyy taustalla. Kuorma-auton nokalla istuu Juho Ahola.

Avainsanat:

Paananen, Vellamo
Auto vasten petäjää Hamulassa. Kaksi nuorukaista loukkaantui lievästi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.7.1967.

Avainsanat: , , , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Bäckmannin jo toimintansa lopettanutta kauppaa esittävä kuva on otettu syyskuussa 1977 (kuva: Pertti Mäkelä). Vuonna 1925 otettu ryhmäkuva, jossa ovat Einar Bäckman (vas.), Irma Aarnio ja Manasse Majander, on kuvattu kaupan takana olevalla kalliolla.…

Avainsanat: ,

1913

Avainsanat:

Doyle, Arthur Conan
1902

Kilpi, Volter
1900

Beda ja Jalmari Vesa hoitivat Naarkosken sähkövoimalaitosta 24/7 eli he olivat valvontavastuussa seitsemänä päivänä viikossa yötä päivää aikakaudella, jolloin voimalaitoksen toimintoja ei ollut vielä automatisoitu.

Béla Vikár
1893
Kirjeessä Minna Canthilta tilataan lehtikirjoitus ja kertomuksia budapestiläiseen lehteen.

Avainsanat: , , ,

1860

Naarkoskea esittävän kuvan keskellä oleva harmaa rakennus on seppä Berlinin paja. Sen vasemmalla puolella on nahkurinverstas ja oikealla puolella Perttilän talo ja niin sanottu mamman talo. Kuvan reunassa näkyy Naarkosken kivisilta, joka valmistui…

Winter, Helmer
1925
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 14

Avainsanat:

Paananen, Vellamo
Emäntä Bertta Jäppinen Sulkavanjärven Nurmenahossa rautaisessa keinutuolissa. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 20.8.1970.

Avainsanat: , , ,

1858

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…

Avainsanat: ,

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…

Avainsanat: ,

Paananen, Vellamo
Tutkielman Blueman Oy tekijät Marja-Leena Pironetti ja Jari Kinnunen. Keskellä konttoripäällikkö Kari Rissanen sekä leikkaaja tehtaan pääluottamusmies Kalle Niskanen Blueman Oy:ltä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.2.1976.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Blueman Oy:n kolmas laajennus sijoittuu tehdashallin etuosaan. Konttoritilojen lisäksi laajennukseen kuuluu kaksi majoitukseen käytettävää huonetta ja saunaosasto sosiaalisine tiloineen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.9.1977.

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: