Aineistot (yhteensä 575)

  • Kieli on tarkasti "sv"

1900-1909
Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkon tornista itään päin otetussa kuvassa näkyy keskustan rakennusten lisäksi Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta. Keinusaaren makasiini- ja sairaalarakennukset jäävät enimmäkseen puiden taakse, mutta oikealla rannassa näkyy vanhempi ns.…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alun postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909. Keinusaaren puolelta otetussa valokuvassa häämöttää kirkon torni kaupungin keskustassa. Raastuvankadun varrella näkyy myös ympäröiviä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Väritetyssä 1910-luvun kortissa Vanajaveden ylittävä puinen Pitkäsilta on jo korvattu teräsrakenteisella uudella sillalla. Uusi silta avattiin käyttöön 15.11.1909. Vanhaa puusiltaa kehuttiin yleisesti kauniiksi, mutta rautasiltaa monet kaupunkilaiset…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla Verkatehtaalle, joka rakennutti 1900-luvun alussa johtajilleen kaksi huvilaa Keinusaaren rantaan. Kuvassa näkyy vanhempi ja pienempi näistä ns. Pinellan huviloista. Tämä rakennus vaurioitui…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen
Hämeenlinnan kaupungissa oli järjestetty kaupungin perustamisesta lähtien kahdet yleiset markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Kaupungin markkinat laajenivat 1800-luvun puolivälin jälkeen suorastaan valtaviksi, myyjiä ja ostajia saapui…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaisesti 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos,…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863.…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…

Avainsanat: , , , , ,

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

Avainsanat: , , ,

1860
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…

Avainsanat: , ,

1915
Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon…

Avainsanat: , ,

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

Avainsanat: , , ,

1878
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…

Avainsanat: , , ,

1843
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

Avainsanat: , ,

1897
Minna Canthin uni kuvattuna eri värein pylväsdiagrammilla toukokuussa 1897. Pulssi mitattu ja kirjattu päivittäin aamulla, päivällä ja illalla Canthin kuolinpäivään saakka.

Avainsanat: , , , , , ,

1893
Pöytäkirja Kuopion Naisyhdistyksen kokouksesta 11.3.1893.

Avainsanat: , , , , , ,

1929
Sukutaulu. Paperin koristeaiheena on taulun kehys, ja siinä raamatunlauseita ja köynnöskasvikoristelua. Kehysten sisään on kirjoitettu käsin Minna Canthin lähiomaisten nimi, syntymä- ja kuolinaika.

Avainsanat: , , , ,

1952
Koristeellinen sukutaulu. Paperin kuva-aiheena vasemmalla palmunlehvä, enkeli ja tekstinauha. Paperille on kirjoitettu käsin Minna Canthin jokaisen lapsen nimi ja syntymäaika. Arkkia on paikattu takapuolelta arkistoteipillä.

Avainsanat: , , , ,

1887
Ruotsinkielisestä, turkulaisesta sanomalehdestä leikattu näytelmän arvostelu. Arvostelun otsikko on "Literatur och konst." Päiväys puuttuu. Allekirjoituksena nimikirjaimet G.C. Artikkelin alkuun on kirjoitettu käsin: "+ är sedan...".

Avainsanat: , , , , ,

1887
Ruotsinkielisestä, turkulaisesta sanomalehdestä leikattu näytelmän arvostelu. Päiväys ja artikkelin kirjoittajan nimi puuttuvat. Arvostelun otsikko on: "Teater. Arbetarens hustru af Minna Canth"

Avainsanat: , , , , ,

1897
Minna Canthin talouteen päivittäin hankituista ruokamääristä pidetty kirjanpito.

Avainsanat: , , , , ,

1896
Frid ja Karl von Torckenin esittämä kutsu tyttärensä Evan ja K.M.Levanderin häihin 6.4.1896. Kutsussa ei ole vastaanottajan nimeä.

Avainsanat: , , ,

1877
Kutsukirje Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin ja Constantin Littsonin häihin 9.8.1877. Kutsujina Ulrika ja Gustav Vilhelm Johnson. Kutsuun on kirjoitettu vastaanottajaksi "Herr Lektorn Ferdinand Canth. Jyväskylä".

Avainsanat: , , ,

1893
Kortin takana on ruotsinkielinen teksti, jossa viitataan Työmiehen vaimo -näytelmään. Kyseessä lienee näytelmässä mukana olleen, Toppoa-esittäneen näyttelijän tervehdys. Kortin allekirjoitus on epäselvä.

Avainsanat: ,

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta.  Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…

Avainsanat: , ,

Säännöt koskien Joensuun rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja.

Avainsanat: , , ,

Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…

Avainsanat: , , ,

Mycket tjock pannkaka, eli hyvin paksu pannukakku. Resepti löytyi Hushållet och Köket -kirjan välistä Selma Rönnholmin nimikorttiin kirjoitettuna. Kirjan ensilehdeltä löytyy myös Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.

Avainsanat: , ,

Christopher Smithin osanottokirje. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen…

Avainsanat: , , ,

Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu. Emilia oli yksi…

Avainsanat: , ,

Ilmoitus Olga Maria Karolina Hällströmin kuolemasta.

Avainsanat: , , , ,

Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.

Avainsanat: ,

Kutsu Olga Hellsténin ja kaupunginviskaali Arthur Fabritiuksen vihkiäisiin.

Avainsanat: ,

Kutsu Axel Alfthansin ja Berta Nysténin vihkiäisiin.

Avainsanat: , , , ,

Thilda Beyrathin kortti Emilia Hällströmille. Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: