Aineistot (yhteensä 41)

  • Aihe on tarkasti "Hämeen linna"

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…

Avainsanat: ,

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…

Avainsanat: ,

1910-luku
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…

Avainsanat: , , ,

Rapola, F. O.
1908
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien…

Avainsanat: , , , , ,

Ailio, Julius
1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi.…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

Avainsanat: , , , , , ,

Rytkönen, Enok
1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1906
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan…

Avainsanat: , , ,

1904-1905
Tämä etupuoleltakin täyteen kirjoitettu postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905. Hämeen linna on kuvattu korttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan länsipuolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema…

Avainsanat: , , ,

Palander, E.
1902
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.

Avainsanat: , , ,

1910-luku
1910-luvun postikorttikuvassa on ilmeisesti Hämeen linnan naisvankeja työskentelemässä puutarhatöissä linnan vallihaudan sisäpuolella. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeen linnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset…

Avainsanat: , , , ,

1900-1909
Postikorteista pyrittiin tekemään näyttävämpiä kohokuvioiden avulla, jolloin jokin osa kuvasta kohopuristettiin kartongin läpi nostamaan esim. rakennus tai muistomerkki taustastaan. Tässä postikortissa on Hämeen linna kohopuristetussa postikortissa,…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia…

Avainsanat: , , , ,

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt…

Avainsanat: , , ,

Ailio, Julius
1917
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo,…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

Lindgren, A. W.
1864
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

1910-luku
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…

Avainsanat: , , , ,

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuiston rakennustöiden aikana puiston etelärinnettä pengerrettiin ja sinne tasoitettiin tukimuurilla reunustettuja terasseja, joille moni puistossa kävijä pysähtyi ihailemaan etelään päin avautuvaa maisemaa kohti linnaa, kaupunkia ja…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Saksassa painettu koristeellinen postikortti on Knackstedt & Naether -yhtiön tuotantoa. Yhtiö alkoi vuonna 1899 julkaista Souvenir Border Cards -sarjaa, jossa kauniisti koristeltu kehys yhdistettiin maisemakuvaan. Tämän kortin kuva-aiheena on…

Avainsanat: , , , , , ,

Ailio, Julius
1915
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1930
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…

Avainsanat: , , , , ,

Tarvas, Armas Toivo
1908
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: