Aineistot (yhteensä 595)

  • Aihe on tarkasti "Hämeenlinna"

1890-luku
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Aulangon teitä, polkuja ja lampia raivattaessa jäi yli paljon kaikenlaista kiviainesta. Kaupunginpuistossa oli jo "rauniolinna", ja ehkä se innoitti Hugo Standertskjöldiä vastaavanlaisen, mutta paljon suuremman linnakkeen rakentamiseen Aulangollekin.…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Karlbergin eli Mäkelän tilalla ehti olla 1800-luvun kuluessa monta omistajaa, ennen kuin silloinen kapteeni Standertskjöld hankki sen omistukseensa vuonna 1883. Mäkelän tila sai uuden nimen Carl Rennerfeltilta, joka omisti sen 1800-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin…

Avainsanat: , , ,

1910
Enok Rytkönen (1874–1960) sai kirjakauppaoikeudet Hämeenlinnassa vuonna 1900, kun A. Alopaeuksen kirjakauppa oli ajautunut konkurssiin. Vuonna 1910 Rytkönen rakennutti torin pohjoislaidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3…

Avainsanat: , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Nuoret hämeenlinnalaisnaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti ja oikealla neiti Hilma Aakkula. Muita henkilöitä ei ole tunnistettu.

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen…

Avainsanat: , , ,

1913
Hämeenlinnan vapaaehtoinen palosammutus- ja korjausjoukkio oli perustettu vuonna 1873, niinpä se sai juhlia jo neljäkymmenvuotisjuhliaan Aulangolla vuonna 1913. Palokuntalaisten yhteiskuva on otettu Aulangonvuoren paviljongilla, jonka Hugo…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…

Avainsanat: , , , , ,

1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Kaupunginpuisto eli Parkki oli raivattu kaupungin pohjoispuolelle pääosin 1840–1850-luvuilla kuvernööri Rehbinderin toimeliaisuuden ansiosta. Parkista tuli ns. englantilaisen maisematyylin puisto mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja…

Avainsanat: , , , , ,

Hjertzell, Fritz
1888
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän…

Avainsanat: , , ,

1896
Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin myös Hämeenlinnassa 26.5.1896. Hämeen Sanomat kuvaili juhlamenoja mm. seuraavasti: "H. K. Majesteettinsa kruunajaispäivä toissa päivänä muodostui täälläkin täydelliseksi riemujuhlaksi. Sekä luonto että…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli Keinusaaresta keskustaan vei vielä 1900-luvun alkuvuosina puinen Pitkäsilta. Vanha silta oli valmistunut vuonna 1878 ja sillan kupeessa Pinellan rannassa näkyvä hevosuittolaituri 1850-luvulla. Sillan tuleva purku on jo kortin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

Avainsanat: , , , ,

1904-1905
Tämä etupuoleltakin täyteen kirjoitettu postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905. Hämeen linna on kuvattu korttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan länsipuolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen lääninhallituksen empiretyylinen kivirakennus Hämeenlinnan torin pohjoislaidalla kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti Hämeenlinnan arvokkaimpiin rakennuksiin. Arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema kolmikerroksinen…

Avainsanat: , , ,

1907 - 1909
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…

Avainsanat: , , , ,

Vartia, Verneri
1928
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…

Avainsanat: , , ,

1909
Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen…

Avainsanat: , , , ,

Idestam, Leonard
1923
Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen päällikkö, oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam kirjoitti tämän suppean historiikin palokunnan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1923. Idestam laati Hämeenlinnan V.P.K.:n vaiheista kaikkiaan neljä…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1901
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…

Avainsanat: , , ,

1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…

Avainsanat: , , ,

Tuhkanen, Johan Henrik
1905
Hämeenlinnan kaupunkiin aiotun pikku- eli kiertokouluseminaarin perustava kokous pidettiin 30. marraskuuta vuonna 1889. Perustettavan oppilaitoksen johtokunta valitsi yksimielisesti laitoksen johtajaksi kansakoulunopettaja J. H. Tuhkasen, jonka…

Avainsanat: ,

Manner, Viktor
1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

Avainsanat: , , ,

Leino, Eino
1925
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…

Avainsanat: , , , , , , ,

Rankka, A. V.
1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Böök, A. Th
1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…

Avainsanat: , , , ,

Idestam, Leonard
1922
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…

Avainsanat: , ,

Idestam, Leonard
1903
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: