Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on…
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…
Tässä 1920-luvun valokuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä…
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät…
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…
Eliel Saarinen suunnitteli vuonna 1921 Kalevalatalon Kalevalaseuralle. Sen oli tarkoitus tulla Helsinkiin Munkkiniemen kärkeen, mutta rakennushanketta ei koskaan toteutettu.Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös…
Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.
Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.
Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…
Postikortin kuvan on otettu Joensuun luterilaisen kirkon tornista. Vasemmalla kulkee puiden reunustama Kirkkokatu. Sen toisessa päässä sijaitsee Joensuun ortodoksinen kirkko.
Pohjois-Karjalan keskussairaala valmistui vuonna 1953 Niinivaaran kaupunginosan laelle. 12-kerroksinen, 45 metriä korkea rakennus näkyy kilometrien päähän aina Kolille saakka.
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle Rantakadulle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961-1992. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus…
Joensuun tyttölyseo muutti 1956 uuteen koulurakennukseen Koulukadulle, ja se toimi tyttölyseona vuoteen 1974 saakka. Silloin rakennuksessa aloitti tyttöjen ja poikien yhteinen Keskustan lukio.
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
PKO:n uusi viisikerroksinen liiketalo valmistui sota-ajasta huolimatta vuonna 1942 Siltakatu 8:aan. Taloon sijoitettiin viisi osastomyymälää, konttori, keskusvarasto, I luokan ravintola ja 36 huonetta käsittävä hotelli. Hotelli avattiin kesäkuussa…
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä…
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
