Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…
Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Sairaalan ahtaudesta ja sen monista puutteista valitettiin valtionhallintoon jo ennen…
Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen korotus ja laajennus valmistui joulukuussa 1929. Hämeen Sanomat selosti uudistetun sairaalan vihkiäisjuhlaa 10. joulukuuta ja kuvaili uusia tiloja: ”Sairaala on 3-kerroksinen. Sen ensimmäisen ja toisen…
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…
Etelä-Hämeen piirimielisairaalan uudisrakennus valmistui Vanajaan Kankaantaan kylän maille vuonna 1932. Sairaalan suunnittelija oli silloisen sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma, joka piirsi T-kirjaimen muotoisen kolmikerroksisen rakennuksen.…
Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui…
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän…
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kivinen sairaalarakennus valmistui Keinusaareen kruununmakasiineja vastapäätä vuosina 1841–1844. Uuteen sairaalaan oli suunniteltu peräti 100 sairaansijaa, mutta niitä saatiin lopulta vain 78, joten…
Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi…
Joensuun kaupunginsairaalan ohjesäännöistä voi lukea, että sairaalan päätarkoituksena oli ---"estää tarttuvien kuumetautien leviämistä kaupungissa". Sairaalaan otettiin sen tähden etupäässä hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat sanottuja…
Esite Joensuun uudesta yleisestä sairaalasta, joka aloitti toimintansa vuonna 1896. Se sijaitsi Torikadun ja Rantakadun välissä rajoittuen Lasarettikatuun (nykyinen Sairaalakatu). Esitteessä on myös sairaalan pohjapiirustukset.
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Keiteleen sairaala alkaa laajentua. Laajennusosa tulee rakennuksen oikealle sivustalle, pääsisäänkäynnistä katsoen rakennuksen taakse. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.11.1978.
Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Ylihoitaja Mirja Koskinen oikealla. Hänestä vasemmalla sairaalan emäntä Julia Lupsakko sekä kansakoululaiset Virpi Jääskeläinen ja Seija Saastamoinen. Takana keittiöapulainen Liisa Malinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.9.1971.
Ivalon sairaalassa oli sota-aikana töissä ensin kolme hoitajaa, myöhemmin kaksi. Ensimmäisten haavoittuneiden tulo oli suuri järkytys, sitten tilanteeseen oli pakko yrittää totutella. Töitä tehtiin viikko öisin, viikko päivisin. Ivalojoki oli kalaisa…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…
Pohjois-Karjalan keskussairaala valmistui vuonna 1953 Niinivaaran kaupunginosan laelle. 12-kerroksinen, 45 metriä korkea rakennus näkyy kilometrien päähän aina Kolille saakka.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
