Konsuli Carl Gustaf Wolff ja hänen uljas purjelaivastonsa.
Vaasalainen, joka aloitti tyhjin käsin, mutta tuli Pohjoismaiden suurimmaksi purjelaivanvarustajaksi.
Artikkeli Vaasan Kauppaseuran 50-vuotisjuhlalehdessä
Wasa-Nordsjö Ångbåts-Aktiebolag såsom faktor i utvecklingen
Linjen Hull - Köpenhamn - Vasa åren 1873-1881
I fart på Lübeck och Hull åren 1882-1896
En period av stark urveckling och nya…
Oppaassa kerrotaan, kuinka onnistuu matkustaminen eri kaupunkien välillä ja esimerkiksi paljonko se maksaa. Tähän on skannattu matkaosuus Kuopiosta Iisalmen ja Kajaanin kautta Ouluun.
Teksti on ilmestynyt Matkasuuntia Suomessa 1 -teoksen vuoden…
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…
Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…
Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…
Finlands Skepps-kalender för år 1865. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Wasa, 1865. F. W. Unggrens Boktryckeri Sammandrag öfver…
Finlands Skepps-kalender för år 1867. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…
Finlands Skepps-kalender för år 1868. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…
Finlands Skepps-kalender för år 1870. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…
Finlands Skepps-kalender för år 1871. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…
Finlands Skepps-kalender för år 1873. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…
Carl Gustaf Wolff syntyi Noormarkussa vuonna 1800 rykmentin kapellimestarin poikana. Isän varhaisen kuoleman takia hän joutui jo 12-vuotiaana hankkimaan toimeentulonsa kauppa-apulaisena Porissa. Vuonna 1818 Wolff muutti Vaasaan ja seitsemän vuotta…
Harry Schaumans kulturella intressen länkades tidigt in på bokhandeln, Han gjorde under åren 1902 och 1903 undan en del volontärtjänst i Waseniuska bokhandeln i Helsingfors och köpte 1906 Conrad Freeses bokhandel i Vasa. Om man undantar hans privata…
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.
Todistus suoritetusta työharjoittelusta (ja kopio).
Afskrift.
Att polyteknikern Herr V Lönnbohm under sommaren 1887 praktiserat i murningsarbete hos undertecknad i c. 3 månaders tid samt därunder jemte ordentligt uppförande visat sig ega god…
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…