Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää…
Hämeenlinnan ensimmäisen kunnalliskalenterin toimitti lääninrahastonhoitaja, asessori Anders Leonard Petterson (1841–1905), joka toimi 1800-luvun lopulla monissa luottamustehtävissä Hämeenlinnassa, mm. valtuustossa vuosina 1883–1898.…
Venäjän vallan aikana vuosina 1881–1901 Suomessa oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen…
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia…
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli…
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…
Theodolinda Hahnsson (vuodesta 1886 Theodolinda Yrjö-Koskinen) kertoo tässä muistelmassa kirjailijankutsumuksensa löytymisestä ja tiestään maamme ensimmäiseksi suomenkieliseksi naiskirjailijaksi. Kirjoitus sisältyy teokseen: Kuinka meistä tuli…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Neuwo-Kirja on uudistettu painos Jaakko Juteinin vuonna 1761 ilmestyneestä teoksesta Lyhykäinen Neuwo, Hywihin Ja Siiwollisihin Ihmisten Tapoin; Nuoruudelle. Kirjanen on Juteinin käytösopas nuorisolle. Siinä annetaan ohjeita puhumisesta ja…
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun…
Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden…
Jaakko Juteinin Huwitus-Sanomia on varhainen vitsikirja, jossa kirjoittaja tuo esiin myös 1800-luvun alun yhteiskunnan epäkohtia ja eriarvoisuutta. ”Kirkko-herra sai lehmän ja otti ruumiin saarna-palkan emännän kuoleman jälkeen, – käski kuitenkin…
Jaakko Juteinin Perhe-Kunda on ensimmäisiä suomenkielisiä kokeiluja näytelmäkirjallisuuden alalla. Se on kolmeen osaan jaettu vuoropuhelu, joka on kannanotto koulutuksen ja valistuksen puolesta, taikauskoa ja uskomuksia vastaan. Talollisen poika ja…
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä…