Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.
Kutsu merikapteeni Otto Laxellin ja Maria Cederbergin vihkiäisiin. Veljekset merikapteeni Otto Matias Laxell ja kauppias Karl Anton Laxell perustivat vuonna 1883 Joensuun Mallasjuomatehdas Oy:n Hasanniemeen. Oluttehdas toimi eri omistajien…
Joensuun kaupungin ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupungin hallintoelimet toimivat entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat olivat kuitenkin liian pienet, eikä muita sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut.…
Esityksen Joensuun Porvariston Pensioni-kassalle ovat laatineet Kauppa- ja Teollisuus-yhdyskunnan puolesta R. Ryynänen, Fab. Lattunen, Joh. Sorsén ja Gustaf Cederberg.
Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1914-1915. 1. maailmansodan syttymisen takia koulun aloittaminen lykkäytyi, ja lukukausi pääsi alkamaan vasta 21.9.1914.
Joensuun Musiikkiyhdistyksen kirkkokonsertissa esiintyi J.M.Y:n sekakuoro johtajanaan E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.
Joensuulaiset kauppiaat M. G. Piipponen, J. Väyrynen, Matti Partanen ja I. Piiroinen olivat anoneet lupaa perustaa osakeyhtiö "Väkijuomain vähittäismyynti osakeyhtiö Joensuussa" ja harjoittaa myyntiä vain yhdessä puodissa Joensuun kaupungissa…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.
Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…
Ilmoitus kauppaneuvos Petter Parviaisen kuolemasta.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Nya Svenska Damkvartetin konsertin käsiohjelma. Kvartetissa lauloivat Amanda Carlsson, Ingeborg Löfgren, Inga Ekström ja Bertha Erixon. Naisnelikko kävi esiintymässä useissa Euroopan maissa ja jopa Amerikassa saakka.
Pekka Kotilainen perusti vuonna 1886 yhtiön, johon tavaratalon lisäksi kuului muun muassa tukkukauppa ja limonaditehdas. Kotilaisen sekatavarakauppa sijaitsi kaupungin keskustassa torin laidalla.
Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto ja kirkko. Alueella oli kirkko ja oma lääkäri, tehtaankoulu aloitti toimintansa jo…
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1920-1921. Syyslukukauden alusta aloitti uutena rehtorina Aaro Markkanen. Hänen edeltäjänsä oli Karl Albert Wegelius.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Kutsu Karjalaisen 85-vuotis- ja Pohjois-Karjalan kirjapaino oy:n 60-vuotisjuhliin 31.10.1959. Sisältää päivä- ja iltajuhlan ohjelman sekä illallisen ruokalistan.
Joensuun kaupungin rakennuskonttorin alaisten työmaiden työsäännön ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö ja esittelijäneuvos Einar Böök sekä toimistopäällikkö, ammattienylitarkastaja Onni A. Pyykkö.
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917. Venäjä pyrki silloin merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa: Suomea hallittiin entistä enemmän Venäjän ministerineuvoston kautta.…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Kirjaston ohjeet ovat peräisin vuonna 1945 painetusta lastenkirjasta Kultasiipinen sudenkorento (Vaula, Jalmari). Kirjasta löytyy myös Louhelan koulun leima.
Viinan kotitarvepoltto kiellettiin 1865 ja viinan valmistus keskittyi kaupunkeihin. Samoihin aikoihin raittiusaate vahvistui Suomessa. Sen hengessä perustettiin myös Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.…
Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…
Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
