Aineistot (yhteensä 53)

  • Aihe on tarkasti "Karjala"

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Matkakertomus luonnontieteellisestä tutkimusretkestä Karjalaan vuonna 1856. Tutkimuksen kohteena olivat Karjalan eläimistö ja kasvisto.

Avainsanat: , , ,

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, ja samana syksynä kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Siellä opisto toimi vuoteen 1939 asti, kunnes sota-aika katkaisi opetuksen.…

Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…

Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, ja samana syksynä kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Siellä opisto toimi vuoteen 1939 asti, kunnes sota-aika katkaisi opetuksen.…

1957
Merkki paljastettiin 16.6.1957, jolloin Karjalan luovutus oli vielä tuoreessa muistissa. Paljastustilaisuuden jälkeen käveltiin juhlatilaisuuteen kirkonkylän seurakuntakotiin.

Societatis pro Fauna et Flora Fennica -seura on edistänyt kasvi- ja eläinkunnan tutkimista ja nimistön keräämistä. Se on perustettu vuonna 1821. J. Ivar Liro kävi keräysmatkalla Karjalassa kesällä 1896 keräämässä eri paikkakuntien ihmisiltä heidän…

Avainsanat: , ,

Karjalan ajan-tiedot Täyssinän rauhaan asti, wuonna 1595

1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…

Karjalan kysymys vuosina 1917–1920, eli, Katsaus Karjalan-kysymyksen poliittiseen luonteeseen.

Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton, jonka tavoitteeksi asetettiin Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1931-1932, joka oli seminaarin 52. toimintavuosi.

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1932-1933, joka oli seminaarin 53. toimintavuosi.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Viipurin läänin maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1893 on seuran 43. toimintavuosi.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1990

Kuvaelmia Suomen maakunnista, osa 3, sisältää tietoa 1800-luvun Karjalasta sekä kihlakunnista ja paikkakunnista.

Avainsanat: , ,

Julkaisussa kuvaillaan Kivennavan pitäjässä sijaitsevaa Lintulan naisluostaria, sen historiaa ja toimintaa.

Julkaisussa kuvaillaan Kivennavan pitäjässä sijaitsevaa Lintulan naisluostaria, sen historiaa ja toimintaa.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1995

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.

Kirjassa kerrotaan lähinnä Laatokan Karjalan mutta myös laajemmin Itä-Suomen lahjoitusmaitten historiasta ja niiden lunastamisesta.

Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.

Avainsanat: , ,

Luettelo Suomessa toimivista urheiluseuroista vuonna 1917.

Avainsanat: ,

Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001
 
Koneluettavat metatiedot: