Aineistot (yhteensä 114)

  • Aihe on tarkasti "asuinrakennukset"

Kosunen, Liisa
Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Malila. Keitele, Hamula. Malila on Hamulanniementien 1800-1900 lukujen vaihteen rakennuskantaan kuuluva asuintalo.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Pykäläselkä Tossavanlahdessa 1967. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Tämä talo on ollut Keiteleen Osuuskaupan ravintolan kohdalla. Sen on omistanut Anania Kolehmainen. Hänellä on ollut nahkurin verstas alempana rannassa. Tässä talossa, eteläpäädyssä on aloittanut toimintansa Keiteleen Osuuskauppa. Vuosiluku ja kuvaaja…

Avainsanat: , ,

Paananen, Vellamo
Mökki Pykäläselän tällä puolella vuosisadan vaihteessa. Kuva J. Heikkinen.

Avainsanat: , ,

Koivuharjun päärakennus on rakennettu vuosina 1893-96. Kuva on otettu 1970-luvulla. Kuva Rauno Heiskanen.

Avainsanat: , , ,

Järventauksen vanha talo. Kuva Jauhiaiset, Järventaus. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Vieno ja Onni Tossavainen asustivat Raja-aholla 1950-luvulta lähtien. Kuva Raino Tervo.

Avainsanat: , , ,

Vanhan Näkkiniemen paikalle nousi ensimmäinen siirtoväen rakentama talo 1940-luvulla. Kuva Santeri Jetsonen.

Avainsanat: , ,

Haapasaaren mökki purettiin kevättalvella 2000. Kuva Pauli Jääskeläinen.

Avainsanat: , ,

Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.

Avainsanat: , , , ,

Seppälän tilan vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Tarkka rakennusajankohta on tuntematon. Rakennus on muutettu nykyiseen pohjakaavaan 1910-20 -luvuilla ja samalla on rakennettu avokuisti. Kuva Veikko Tabell.

Avainsanat: , ,

Matinaho oli kylän viimeinen ympärivuotisesti asuttu talo, jossa ei ollut sähköjä. Talon rappusilla talvella 1999 Tapani, Toivo ja Toini Leinonen. Kuva Mirja Koskinen.

Avainsanat: , , ,

Ahola, johon vuonna 1977 kotiseutuyhdistys perusti museon. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Lieskan mökki ja Junttilan Mooses ja Aune Niskanen 1950-luvun alkupuolella. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

1906-1912
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…

Avainsanat: , , , ,

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…

Avainsanat: , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

Talpo, E. A.
1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…

Avainsanat: , , ,

1938
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: