Aineistot (yhteensä 38)

  • Aihe on tarkasti "runot"

10.10.1897
Eino Leinon "Juhlaruno".

Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo…

Avainsanat: ,

1899?
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".

Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:

Mut missä…

Marraskuu 1893
"Tuiskusäällä"-runon korrehtuurikappale, jonka tekstiä on korjailtu ennen varsinaista julkaisua.

Eino Leino kirjoitti runon "Tuiskusäällä" marraskuussa 1893 . Runo ilmestyi Nuori Suomi -lehden vuoden 1895 numerossa. Nuori Suomi oli Päivälehden…

Avainsanat: ,

1947
käsittelee Mörnen lapsuusvuosia ja hänen runoaan Uudenkaupungin 300-vuotisjuhlaan 1917

Avainsanat:

1891
Kasimir Leinon juhlaruno Kuopion laulu- ja soittojuhlaan 1891.

1894
Kasimir Leinon juhlaruno Vaasan laulu- ja soittojuhlille 18-21.6.1894.

Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

1898
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.

Avainsanat: ,

1889
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…

1889
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…

1.9.1893
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.

Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…

Eino Leinon runoja, jotka ovat todennäköisesti saaneet innoituksensa Oulujärven maisemista.

Avainsanat: , ,

1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Paltamo tai Paltamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, jotka liittyvät hänen kotimaisemiinsa Paltaniemellä.

Avainsanat: , ,

1900
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…

1890
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

1829
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).

1928
Ylipainos Varsinais-Suomen maakuntakirja 1:stä
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 16

1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…

1899
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.

Avainsanat: ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…

Avainsanat: ,

1886
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runokokeita: Alppilassa, Jumalan kestit, Kevään orvokille, Kohtalon paino, Kuutamalla, Laulajan haudalla, Lukijalle, Ne kätken mä rinnassain, Neidon silmä, Sääliä sekin, Totuutta huudat, Ämmä-koskella.

Avainsanat: , ,

1928
Johan (Johannes) Gustaf Vuoriniemi (aikaisemmin Hyrén) 1891-1939, oli suomalainen filosofian kandidaatti, opettaja ja runoilija.

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Sotkamo tai Sotkamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

1905
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…

1907
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.

Taistelon…

Avainsanat: , ,

Urho Haapasen runo Eino Leinolle.

---

Eino Leinolle.

Lennelköön sun laulusesi
säkeninä säihkyten
alle joka kurkihirren,
[...] jokaisen!

Lämmintä se liehtokohon,
niin tuulet keväällä;
sytytelköön sydämiä
nuorten sekä mieliä!

Kaikukoon sun…

Kaarle XII:n sotakanslian hoitajan, Pultavan taistelussa vangitun ja tuntemattoman kohtalon saaneen Olof Hermelinin "Hecatompolis Suionum"- teoksen Uuttakaupunkia koskeva runo 1680-luvulta.

1893
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Väljemmillä vesillä: Elämän laulu, Kuin leikkii lämmin säde suvipäivän, Väsyksissä.

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: